Osakemarkkinat ovat nousseet länsimaissa viime vuosina keskuspankkien rahapoliittisen elvytyksen vetämänä. Raha on virrannut osakkeisiin, kun joukkolainojen tuotto-odotus on laskenut korkojen painuessa. Donald Trumpin valinnan myötä joukkolainojen tuotot ovat kuitenkin lähteneet nopeasti nousuun inflaatio-odotusten kasvaessa.
Inflaatio-odotusten kiihtymisen taustalla ovat odotukset siitä, että Trump aloittaisi Yhdysvalloissa lupaamaansa finanssipoliittisen elvytyksen, johon kuuluisivat mm. veronalennukset ja erilaiset infrahankkeet.
Nousevien korkojen ja osakemarkkinoiden välinen yhteys kaikkea muuta kuin yksiselitteinen
Nousevien korkojen ja osakemarkkinoiden välisestä yhteydestä voi muodostua keskeinen ajuri lähivuosina osakemarkkinoiden kehityksen näkökulmasta. Trumpin valinnan jälkeen alkanut korkojen nousu on ollut tähän mennessä spekulatiivista. Vielä kun ei tiedetä, mitä lupaamiaan finanssipolitiikkaan liittyviä toimia Trump aikoo viedä läpi ja toisaalta onnistuu hyväksyttämään kongressissa. Inflaatio-odotusten nousu on kuitenkin saanut jo aikaan sen, että Fedin joulukuun koronnostoa pidetään lähes varmana.
Koronnousujen ja osakemarkkinoiden välinen korrelaatio on ollut historiallisesti kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Nousevien korkojen myötä joukkolainojen odotettu tuotto paranee ja sen myötä niiden kysyntä kasvaa. Toisin sanoen sijoittajat alkavat pitämään joukkolainoja houkuttelevampana sijoituskohteena, mikä heikentää osakkeiden suhteellista suosiota.
Toisaalta korkojen nousu kertoo yleensä kiihtyvästä inflaatiosta sekä talouskasvusta, mikä tarkoittaa parempaa toimintaympäristöä ja tuloskasvua yrityksille. Nykyisessä markkinassa Trumpin lupaamien mahdollisten veronalennuksien voi odottaa tukevan yleisesti osakemarkkinaa, kun yritykset hyötyvät kotitalouksien paranevasta ostovoimasta.
Toisaalta Trumpin lupaamat mm. infraan ja sääntelyyn kohdistuvat toimenpiteet tukisivat nimenomaan joitakin osakemarkkinoiden sektoreja ja toimialoja (rakentaminen, finanssi ja terveydenhoito). Kärsijän roolissa olisivat inflaation ja talouden kiihtymisestä vähemmän riippuvaiset sektorit, ja varsinkin ne joihin Trumpin finanssipoliittinen elvytys ei kohdistu. Näistä esimerkkejä ovat defensiiviset yhdyskuntahyödykkeet ja päivittäistavarat, jotka ovat jo halventuneet Trumpin valinnan myötä.
Trumpin poliittisilla linjauksilla sekä euroalueen taloutta tukevia että heikentäviä vaikutuksia
Trumpin poliittisilla linjauksilla tulee olemaan todennäköisesti sekä hyviä että huonoja vaikutuksia euroalueen taloudelle ja osakemarkkinoille. Yhdysvaltain inflaatio-odotusten kohoaminen ja korkeampi korkotaso tarkoittaisi vahvempaa dollaria suhteessa euroon, mikä tukisi euromaiden vientiyhtiöitä. Tämä on jo näkynyt markkinoilla, kun dollari on vahvistunut selvästi Trumpin valinnan jälkeen suhteessa euroon, Fedin koronnosto-odotuksien kasvaessa.
Heikompi euro suhteessa dollariin tarkoittaa myös inflaatio-odotusten kiihtymistä euroalueella, mikä on jo markkinoilla näkynyt euromaiden joukkolainojen tuottotason nousuna. Nousevat korot euroalueella tukisivat erityisesti pankkeja parantuvien korkokatteiden myötä.
Toisaalta Trumpin kotimarkkinaa suosivasta politiikasta voi tulla takaisku monille eurooppalaisille yhtiöille, joiden vienti Yhdysvaltoihin on merkittävää. Yksittäisistä sektoreista kärsijöitä olisivat mm. saksalaiset autojätit, joille USA on tärkeä markkina. Trumpin puheet vapaakauppasopimusten heikentämisestä olisivat myös huono asia erityisesti kehittyvien maiden talouksille ja välillisesti sen myötä Euroopalle, jolle kehittyvät maat ovat tärkeä vientimarkkina.