Eurostat julkisti eilen tammikuun inflaatiolukemat, joissa merkit inflaation piristymisestä saivat jatkoa.
Euroalueen inflaatio kiihtyi tammikuussa jo 1,8 prosenttiin, kun se oli joulukuussa 1,1 prosenttia ja alkaa lähestyä EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitetta, Inderes muistuttaa aamukatsauksessaan.
Ero on selvä vuodentakaiseen, jolloin inflaatio jäi 0,3 prosenttiin.
Euro area annual inflation confirmed at 1.8% in January 2017 (December 1.1%) #Eurostat https://t.co/h6RxhTfS96 pic.twitter.com/B52WQhaiKx
— EU_Eurostat (@EU_Eurostat) 22. helmikuuta 2017
”Tosin hintojen nousun lähdekin on selvä: energiahintojen nousu on lisännyt selvästi painetta inflaatiolukemiin. Eurostatin mukaan etenkin kuljetussektorin polttoaineiden hinnoilla ja lämmitysöljyllä oli merkittävä vaikutus tammikuun inflaatioon, yhteensä 0,64 %”, Inderes toteaa. Ilman energiahintojen vaikutusta inflaatio jäikin 1,1 prosettiin, eli oli samalla tasolla kuin vuosi sitten.
Inderesin mukaan ripeästi nousseet kuluttajahinnat lisäävät EKP:lle paineita rahapolitiikan ruuvin kiristämiselle, ja etenkin Saksassa keskustelu velkakirjaostojen poisvetämisestä on jo aktiivisesti virinnyt.
Inderes ei usko keskuspankin vielä kiristävän ruuvia. ”Odotamme keskuspankin päättävän uusista toimenpiteistä velkakirjaostojen poisvetämiseksi vasta syksyllä. Velkakirjojen osto-ohjelman sisällön viilaaminen (esim. maakohtaisten ostojen painojen muuttaminen) voi tosin tulla kysymykseen tätä aikaisemminkin.”
Inderesin arviot perustuvat kahteen asiaan inflaatiolukujen takana. Ensinnäkin inflaatio on pitkälti energiahintojen aiheuttamaa ja niin sanottu pohjainflaatio on edelleen kaukana EKP:n tavoitteesta. Euroalueen piristyneet talousnäkymät tulevat lisäämään myös hintapaineita vähitellen, mutta niin merkittäviä muutoksia pohjainflaatiossa aivan lähikuukausina tuskin nähdään, että ne pakottaisivat EKP:ta kiiruhtamaan rahapolitiikkansa kiristämisen kanssa.
Toiseksi inflaatioerot ovat yhä suuria euroalueen sisällä. ”Siinä missä Espanjan inflaatio ylsi jo tammikuussa 2,9 %:iin ja Saksan 1,9 %:iin, jäi se esimerkiksi Suomessa 0,9 %:iin ja Italiassa 1,0 %:iin. Keskuspankissakin todennäköisesti halutaan odottaa laajemmalle levinneitä inflaatiopaineita, ennen kuin se tekee päätöksiä rahapolitiikkansa suhteen”, Inderes toteaa.
