startup suosioharha
Raaka-aineet

Kulta on sijoituskohteena turvasatama – totta vai tarua?

kulta markkinahinta turvasatama sijoituskohde

Kulta on monen sijoittajan mielessä niin sanottu turvasatamasijoitus. Kullan erityisasema sijoittajien keskuudessa saattaa perustua vääriin oletuksiin.

Sijoittaminen kultaan nähdään yhtenä sijoitussalkun suojautumisstrategiana, jossa salkun kokonaisriskiä pienennetään kultasijoituksilla.

Ajatus perustuu siihen, että kulta säilyttää – tai jopa lisää arvoaan – epävarmoina aikoina. Turvasatama-ajattelu pohjalla on uskomus, että kullan tuotto käyttäytyy päinvastoin kuin osaketuotot. Eli kun osakkeet halpenevat, kulta kallistuu.

Tämä saattaa olla kuitenkin pelkkä myytti.

Onko kulta hyvä sijoitus epävarmoina aikoina?

Vastoin yleistä luuloa kulta ei ole välttämättä paras vaihtoehto sijoittajan varojen turvasatamaksi. BlackRockin päästrategin, Russ Koesterichin sijoitusstrategiaryhmän tutkija David Wang selvitti, miten eri turvasatamina pidetyt sijoituskohteet tuottivat niinä aikoina, jolloin finanssimarkkinoilla vallitsi suuri epävarmuus.

Wang valitsi niin sanotun Cleveland Financial Stress -indeksin avulla ajankohdat, jolloin epävarmuus oli korkealla. Sen jälkeen hän vertasi eri omaisuuslajien riskikorjattuja tuottoja korkean epävarmuuden ajankohtina.

Tässä linkissä on kuvaaja, jossa on kuvattu turvasatama-sijoituskohteiden riskikorjatut ylituotot verrattuna laajaan osakeindeksiin ACWI (all country world index).

Kaikki turvasatamina pidetyt sijoituskohteet tuottivat epävarmoina aikoina paremmin kuin osakemarkkinat. Eri sijoituskohteiden välillä löytyi kuitenkin selviä eroja tuotoissa.

USA:n 10 vuoden valtionlainan riskikorjattu tuotto oli selvästi paras. Sen jälkeen tulivat Saksan valtion 10 vuoden valtionlainat, Japanin valuutta jeni, Iso-Britannian 10 vuoden valtionlaina ja viimeisenä kulta.

Kulta tuotti kyllä valituista turvasatamista parhaiten kun riskiä ei huomioitu. Mutta kun tuotot suhteutettiin riskiin (riskiä mitattiin tuottojen volatiliteetilla), jäi kulta heikoimmaksi turvasatamaksi.

Mihin myytti kullan erityisasemasta perustuu?

Kullan erityisasema sijoittajien keskuudessa saattaa liittyä sen rooliin Bretton Woods -valuuttajärjestelmän vakaana perustana, toteaa FIM:n Sijoitusjohtaja Eelis Hein artikkelissaan.

Bretton Woods -järjestelmässä valuuttojen vaihtokurssit määrättiin suhteessa dollariin, joka taas sidottiin kultaan. Kullalla oli siis erityisasema kansainvälisessä kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä.

Heinin mukaan kullalla on Betton Woods -järjestelmän romahduksen jälkeen voitu käydä vapaasti kauppaa jo vuoden 1973 loppupuolelta alkaen, eikä se sinänsä poikkea muista raaka-aineista mitenkään erityisesti. ”Oikeastaan kullan merkitys maailmantaloudessa on melko minimaalinen, ja esimerkiksi huonoina aikoina kullan kysyntä koru- ja muussa teollisuudessa hiipuu.”

Kulta on spekulanttien sijoituskohde – sitä ostetaan, kun muutkin ostavat. Tästä johtuen kullan arvo heilahtelee huomattavasti.

Heinin mukaan historian valossa kultakuumeet ovat kuitenkin varsin lyhytkestoisia ja arvaamattomia.

”Esimerkiksi vuodesta 1973 vuoteen 2009 nähtiin kaikkiaan kuusi ajanjaksoa, jolloin kullan hinta nousi nopeasti. Nousujaksot kestivät minimissään neljä kuukautta ja maksimissaan 22 kuukautta, keskiarvon ollessa 11 kuukautta. Nousua oli kaikkiaan vain 15 prosenttia koko ajanjaksosta. Jos nuo lyhyet ajanjaksot poistetaan tilastosta, kulta tuotti keskimäärin 3,6 prosenttia tappiota vuosittain.”

Pitkällä aikavälillä, 1973–2009, kulta hävisi tuotoissa niin osakkeille kuin jopa USA:n valtion 10-vuotisille joukkovelkakirjoille, Hein toteaa. Kullasta saatu keskimääräinen vuosituotto oli 6,8 prosenttia.

”Kulta näyttäisikin sopivan sijoituskohteena lähinnä ajoituksen tosiammattilaisille – muiden kannattaa ostaa kultaa lähinnä sormusten ja kaulakorujen muodossa”, Hein päättelee.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Markku Kaustia on sitä mieltä, ettei tavallinen sijoittaja voi ”missään tapauksessa” hakea turvaa kullasta.

”Se on väärä luulo. Kulta on todella spekulaativinen ja riskipitoinen sijoituskohde. Pitkällä aikavälillä se ei tuota kauheasti, eikä sen voi odotaakaan sitä tekevän”, professori toteaa Taloussanomien haastattelussa.

Kaustian mukaan harvan raaka-aineen arvo heijastelee yhtä vähän fyysistä kysyntää ja tarjontaa. Valtaosa kullalla käytävästä kaupasta tehdään pörssissä futuuri- tai muilla sopimuksilla, ilman fyysistä toimitusta.

2 Comments

  1. Kobe

    9.4.2017 at 16:11

    Hetkinen? Fyysisen kullan omistaminen turvasatamana tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi koko maailman rahoitusjärjestelmä romhtaa kuten pelkona oli finanssikriisissä. Sen seurauksena vain fyysisellä omaisuudella on arvoa, kuten fyysisellä kullalla.

  2. gustaf

    10.4.2017 at 10:18

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä (artikkeleita ja mainosbannereita), ja sivusto voi saada ko. sisällöistä julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 0400-132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
x x
Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Sisällöntuottajaksi
Digipaketti
Anna palautetta
 

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2017 Salkkumedia Oy

Ylös