Miten nämä omaisuuserät todella käyttäytyvät kriisitilanteissa, ja mitkä niistä tarjoavat luotettavinta suojaa?
Sijoitusanalyysejä tuottavan Investors Observerin tutkimustiimi analysoi tärkeimpien turvasatamaomaisuuserien – kullan, Yhdysvaltain dollarin indeksin (DXY), Sveitsin frangin (USD/CHF) ja Bitcoinin – kehitystä neljän suuren geopoliittisen tapahtuman aikana. Nämä tapahtumat olivat Irakin hyökkäys Kuwaitiin (1990), 9/11-terrori-iskut (2001), Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022), Iranin ohjusisku Israeliin (2024) sekä Israelin hyökkäys Iraniin (2025), joka tunnetaan nimellä Operation Rising Lion.
Tutkimuksessa tarkasteltiin omaisuuserien kehitystä 1, 6 ja 12 kuukauden jaksoilla konfliktien alusta. Tavoitteena oli tunnistaa kaavoja ja poikkeamia omaisuuserien kestävyydessä kriisiaikoina, tarjoten sijoittajille ja päättäjille tietopohjaisia näkemyksiä salkun suojaamiseen ja riskienhallintaan globaalin epävarmuuden aikana.
Kulta on historiallisesti ollut selkein turvasatama, tuottaen keskimäärin lähes yhdeksän prosenttia vuoden aikana konfliktien alusta. Fyysisen kullan kysyntä ja keskuspankkien ostot vahvistivat tuottoja pitkittyneiden jännitteiden aikana, kuten Iran–Israel-konfliktin 35,8 prosentin vuosinousu 2024.
Kullan vahvuus perustuu sen fyysiseen arvoon ja matalaan korrelaatioon osakemarkkinoiden kanssa.
Poikkeuksena oli vuoden 2025 Operation Rising Lion, jolloin kullan arvo laski 3,2 prosenttia samaan aikaan kun osakkeet nousivat. Tämä osoittaa, että kullan suojaava vaikutus ei ole itsestäänselvyys nopeissa ja lyhyissä kriiseissä, erityisesti kun markkinoilla on tarjolla vaihtoehtoisia turvasatamia, kuten Bitcoin.
Yhdysvaltain dollari-indeksi (DXY) ei vahvistu automaattisesti kriiseissä, vaan sen kehitys riippuu usein enemmän rahapolitiikasta ja korkoeroista kuin geopoliittisista tapahtumista.
Esimerkiksi Iran–Israel-konfliktin aikana 2024 dollari-indeksi laski 5,7 prosenttia, kun taas Ukrainan sodan alussa indeksi nousi lähes 12 prosenttia Yhdysvaltain keskuspankin aggressiivisten koronnostojen vuoksi.
Dollarin asema turvasatamana on siis tilannekohtaista, ja sijoittajien on syytä seurata erityisesti reaalikorkoja ja likviditeettiä.
Sveitsin frangi on ollut johdonmukaisesti vahva kaikissa analysoiduissa konflikteissa. Sen vahvuus perustuu Sveitsin poliittiseen neutraaliuteen, vakaaseen talouteen ja frangin rooliin ”puhtaana” turvasatamana, joka ei ole sidoksissa reservivaluuttapolitiikkaan.
Frangi on vahvistunut keskimäärin 0,85 prosenttia kuukaudessa konfliktien aikana, ja sen kehitys on usein ollut käänteinen dollarin kanssa.
Bitcoinin osalta dataa on saatavilla vasta Ukrainan sodasta lähtien. Sen kehitys on ollut hyvin vaihtelevaa: Ukrainan sodan alkuvaiheessa Bitcoin romahti yli 40 prosenttia, mutta vuoden 2024 Iran–Israel-konfliktissa se nousi yli 30 prosenttia.
Operation Rising Lionin aikana Bitcoin nousi hieman, mutta jäi osakemarkkinoiden tuotosta.
Bitcoinin asema turvasatamana on vielä vakiintumaton ja riippuu markkinaolosuhteista, sääntelystä ja sijoittajien riskinottohalukkuudesta.
Yksikään turvasatamaomaisuus ei tarjoa täydellistä suojaa kaikissa kriiseissä. Kullan, Sveitsin frangin ja mahdollisesti Bitcoinin yhdistäminen voi hajauttaa riskiä, mutta sijoittajien tulee olla tietoisia siitä, että eri omaisuusluokat reagoivat eri tavoin riippuen konfliktin luonteesta, kestosta ja markkinaympäristöstä.
Hajautus ja tilanteen seuraaminen ovat avainasemassa, kun pyritään suojaamaan salkkua geopoliittisen epävarmuuden aikana.
