Pitkät korot ovat nousseet Yhdysvalloissa jo reippaasti viime vuoden heinäkuusta lähtien. Siitä huolimatta jenkkiosakkeet ovat jatkaneet nousujohteista kehitystään.
Perinteisesti nousevan koron on ajateltu olevan myrkkyä osakemarkkinoille. Nouseva korko nostaa yhtiöiden rahoituskustannuksia ja mikä vielä tärkeämpää, nostaa osakkeille vaihtoehtoisten sijoituskohteiden houkuttelevuutta osakkeisiin nähden.
Kohoava korko ei silti välttämättä merkitse alenevia tuottoja osakemarkkinoilla.
Korkojen vaikutuksessa täytyy muistaa myös korkotason ja reaalitalouden välinen yhteys, muistuttaa OP:n osakestrategi Antti Saari blogissaan.
”Alhainen korkotaso nimittäin kielii heikosta talouskasvusta, josta Eurooppa ja Suomi ovat vuosikausia kärsineet. Korkojen nousu puolestaan tarkoittaa sitä, että reaalitalouden näkymät ovat parantuneet, mikä vaikuttaa samalla yhtiöiden tuloksentekoedellytyksiin positiivisesti”, Saari toteaa.
Yhdysvalloissa osakemarkkinat ovat jatkaneet nousujohteista kehitystään nousevista koroista huolimatta. Saaren mukaan rahaa on liikkunut osakemarkkinoiden sisällä eri toimialojen välillä, ei pois markkinoilta.
”Käytännössä piristyneestä talouskasvusta hyötyvien syklisten yhtiöiden (mm. investointitavaravalmistajat ja perusteollisuus) näkymät ja osakekurssit ovat saaneet tuulta alleen piristyneestä taloudesta samalla kun useiden defensiivisten yhtiöiden osakekurssit ovat laskeneet korkeamman korkotason heikentäessä niiden houkuttelevuutta vaihtoehtona korkosijoituksille.”
Osakestrategin mukaan viime kädessä korkojen nousu vaikuttaa siis etupäässä toimialojen väliseen houkuttelevuuteen.
”Tarkasteltaessa Yhdysvaltain S&P 500 indeksin tarjoamia tuottoja aina 1930-luvulla saakka ulottuvan datan pohjalta, nähdään osakemarkkinoiden tuottaneen korkojen noustessa keskimäärin lähes saman verran kuin indeksi on tuottanut yli ajan”, Saari muistuttaa.
Perimmäinen osakekurssien suuntaa määrittävä tekijä on edelleenkin pörssiyhtiöiden tuloskehitys. Se puolestaan linkittyy pidemmällä aikavälillä keskeisesti talouskasvuun, Saari toteaa.
”Historiaa tarkastellen vasta se keskuspankin tekemä viimeinen koronnosto on tyrehdyttänyt talouden ja osakemarkkinoiden nousukauden. Tämän ennakoiminen onkin ongelmallisempaa. Joka tapauksessa sijoittajan on syytä olla enemmän huolissaan korkojen nousun loppumisesta kuin sen alkamisesta.”
Jos siis tuloskehitys on se korkoja tärkeämpi mittari, niin miltä näyttää tuloskehitys? Ainakin Yhdysvaltojen osalta on pientä syytä huoleen.
Perjantaina Yhdysvallat kertoi taloutensa kasvaneen vain 0,7 prosentin vuotuista kasvuvauhtia tammi-maaliskuussa. Uutistoimisto Bloombergin mukaan ekonomistit odottivat kasvuvauhdin olevan prosentin. Yhdysvaltain talous kasvoi hitainta vauhtia kolmeen vuoteen.
USA:n talouskasvu on nimittäin hidastunut selvästi jo kolmen kvartaalin ajan. Talouskehityksen ja osakekurssien tiet ovat erkaantuneet selvästi, kuten on alla olevasta twiitistä havaittavissa.
Fake News From the Fed: Yellen: Strong economy warrants gradual interest rate increase pic.twitter.com/bKNCd58Rqy
— StockBoardAsset (@StockBoardAsset) 28. huhtikuuta 2017
Yhdysvallat on siis tilanteessa jossa korot ovat nousussa ja talouskasvu hidastumassa.
Kiristyvää rahapolitiikkaa ennakoi inflaatiokehitys. USA:n pohjainflaatiota kuvaavan PCE-indeksi nousi ensimmäisellä kvartaalilla kaksi prosenttia, kun loka-joulukuussa nousu oli 1,3 prosenttia.
Markkinoilla odotetaan maan keskuspankin Fedin nostavan korkoa jälleen kesäkuussa.
