Keskuspankit ovat kääntäneet nopeasti kurssejaan. Se on hyvä uutinen korkosijoittajalle.
Säästöpankkiryhmän näkemyksen mukaan laskevista koroista hyötyvät erityisesti pidemmät korkosijoitukset, jotka voivat tuottaa jopa 10 prosenttia alkaneen koronlaskusyklin aikana.
Pankin mukaan kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen sijoittajille niin osake- kuin korkomarkkinoilla, ja sijoittajat ovat saaneet nauttia houkuttelevista tuotoista niin osake- kuin korkomarkkinoilla.
Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat rikkoneet ennätyksiä, joiden pohjalta sijoittajille on syntynyt erinomaisia mahdollisuuksia tuottoon. Esimerkiksi S&P 500 -osakeindeksi on noussut vuodessa lähes 30 prosenttia, ja indeksi rikkoi torstaina uuden kaikkien aikojen ennätyksen.
USA:n osakemarkkinoiden nousun syynä on erityisesti tekoälybuumi ja teknologiayhtiöiden menestys.
Laskevista koroista hyötyvät puolestaan etenkin pidemmät korkosijoitukset, joista voi alkaneen koronlaskusyklin aikana saada Säästöpankkiryhmän näkemyksen mukaan jopa 5–10 prosentin tuottoja.
Koronlaskuja voi tulla odotettua enemmän
Keskuspankit ovat tehneet päätökset rahapolitiikan muutoksesta, joita ei markkinoilla ole ohitettu olan kohautuksella.
Ensin EKP:n neuvosto päätti kesäkuussa aloittaa korkojen laskemisen. Tuolloin EKP laski kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttia. Syyskuussa saatiin jatkoa, kun keskuspankki laski odotetusti talletuskorkoa. Tuolloin korkoa laskettiin 0,25 prosenttiyksikköä.
Yhdysvaltojen keskuspankki puolestaan teki tällä viikolla historiallisen päätöksen, kun se päätti aloittaa ohjauskorkojen laskun poikkeuksellisen suurella 50 korkopisteen laskulla.
Kyseessä on Fedin ensimmäinen rahapolitiikan kevennys sitten vuoden 2020 ja sen aggressiivisimman inflaationtorjuntakampanjan päättyminen sitten 1980-luvun. USA:n ohjauskorot oli aiemmin pidetty vuoden korkeammalla tasolla heinäkuusta 2023 lähtien kuin kertaakaan 23 vuoteen.
Markkinaodotusten mukaan ohjauskorkoa lasketaan seuraavan kahden vuoden aikana vähitellen, ja korkotaso asettuu alle kolmen prosenttiin. Mikäli talouskasvu ei pääse elpymään toivotulla tavalla laskevasta inflaatiosta huolimatta, on mahdollista, että korkoja lasketaan markkinaodotuksia enemmän.
”Kolme edellistä koronlaskusykliä kestivät pisimmillään 15 kuukautta, ja niissä nähtiin vähintään yksi 0,5 prosenttiyksikön ohjauskoronlasku. Huomioiden ennätysnopea tahti, jolla koronnostosykli tehtiin, olisi jopa hieman yllättävää, mikäli sitä päästäisiin purkamaan rauhalliseen tahtiin”, kertoo Säästöpankkiryhmän markkinastrategi Kalle Ainala.
Miksi korkoja voitaisiin laskea enemmän?
Keskuspankkien korkopolitiikka on tiukasti kytköksissä inflaatioon ja inflaatio-odotuksiin.
Säästöpankkiryhmän mukaan euroalueella inflaatio ei ole historiallisesti pysynyt korkealla tasolla pitkiä aikoja. Esimerkiksi vuosina 2014–2020 pyrittiin nostamaan inflaatiota negatiivisilla reaalikoroilla sekä elvyttävällä rahapolitiikalla, mutta sekään ei saanut inflaatiota toivottuun nousuun.
Siten on mahdollista, että EKP ja Fed laskevat ohjauskorkojaan markkinoiden nykyodotuksia alemmaksi. EKP:n osalta taso voisi olla 1–2 prosentin välillä, mikä luo merkittävää tuottopotentiaalia korkosijoittajille.
”Sijoittajalle laskevien korkojen maailma tarjoaa erityisesti pidempien korkosijoitusten ja osakkeiden tuottopotentiaalia, kun rahoituskustannukset kevenevät ja talouden elpyminen mahdollistuu”, kertoo Ainala Sp-Rahastoyhtiön näkemyksestä.
USA:n presidentinvaalit maailmantalouden keskiössä
Yhdysvaltojen presidentinvaalit lisäävät epävarmuutta markkinoilla. Molemmat ehdokkaat Donald Trump ja Kamala Harris herättävät voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan, mikä saattaa aiheuttaa heiluntaa sekä osake- että joukkolainamarkkinoilla ennen marraskuun vaaleja.
Perinteisesti vaalivuodet ovat kuitenkin olleet vahvoja osakemarkkinoilla, Säästöpankkiryhmä muistuttaa.
”Tulevalla Valkoisentalon ja kongressin puoluetasapainolla on merkittävä vaikutus USA:n harjoittamaan talous-, kauppa- ja maahanmuuttopolitiikkaan, ja lopputuloksen mukaan vaikutukset maailmantalouden kehitykseen voivat olla merkittävät”, Ainala täsmentää.
Ekonomistit odottavat maailmantaloudessa noin kolmen prosentin kasvua niin kuluvalle kuin ensi vuodelle. Kasvu jää siten hieman alle pitkän ajan keskiarvon.
Suomen osalta talouskasvu jää maailmantalouden luvuista, mutta ensi vuonna odotetaan vihdoin Suomenkin talouden päätyvän nykyistä selkeämpään kasvuun.
”Sijoitusstrategiassamme olemme painottaneet osakkeita koko vuoden, ja suuntaamme syksyyn samalla tuottohakuisella strategialla. Vuoden viimeinen neljännes on historiallisesti ollut osakemarkkinoiden paras, ja tällä kertaa odotamme suurimpia hyötyjiä löytyvän Euroopan, Suomen ja kehittyvien markkinoiden osakkeista. Näiden markkinoiden tuottopotentiaali on korkea erityisesti, koska ne hyötyvät alhaisemmasta arvostustasosta, kevyemmästä rahapolitiikasta ja elpyvästä talousympäristöstä”, summaa Ainala.
