Kärkikahinoihin on kuitenkin vielä matkaa. Suomi löytyy nyt IMD:n vertailussa sijalta 15, kun sijoitus oli aiemmin 20. Listan kärjessä paistattelevat Hong Kong ja Sveitsi.
Suomen nousu viisi sijaa ylöspäin sijalle 15. selittyy Etlatiedon toimitusjohtajan Petri Rouvisen mukaan sillä, että erityisesti helmi-maaliskuussa IMD:n kyselyyn vastanneiden suomalaisten näkemykset olivat muuttuneet myönteisemmiksi. Myös vertailussa hyödynnetty tilastoaineisto kertoo samansuuntaisesta muutoksesta Suomessa.
”Aseman paraneminen tällaisessa vertailussa on aina hyvä asia. Se lisää maata vähemmän tuntevien luottamusta siihen, että talous on kääntymässä parempaan suuntaan. Vahvempi luottamus on omiaan lisäämään myös kiinnostusta investoida Suomeen”, toteaa Rouvinen.
Rouvinen muistuttaa kuitenkin, etteivät kilpailukykyindeksit ole kyenneet ennustamaan talouden kasvua.
”Vaikka IMD:n indeksi nyt parani, ei pidä ajatella, että Suomen taloudelliset vaikeudet olisivat ohi. Tuotanto ja työllisyys ovat edelleen selvästi vuoden 2008 tasoa heikompia ja julkisessa taloudessa on iso aukko. Muutos on kuitenkin rohkaiseva merkki siitä, että tilanteemme on paranemassa.”
Islanti peri Suomen vuoden takaisen 20. sijan, mutta muut Pohjoismaat löytyvät IMD:n vertailussa yhä Suomen edeltä (Tanska sijalta 7, Ruotsi 9 ja Norja 11).
Etlan mukaan talouskasvun kannalta oleellista on palkkamaltti. Etlan laskentasimulaatioiden mukaan palkkatason jäädyttäminen Suomessa vuoden 2010 tasolle, olisi nostanut bruttokansantuotetta 2-2,5 prosenttia toteutunutta korkeammaksi viime vuonna. Työllisyyskin olisi ollut 40 000 toteutunutta korkeampi.
”Jos sopimuspalkkojen jäädyttämisen lisäksi palkkaliukumat olisivat olleet 1 prosentin verran negatiiviset joka vuosi, vuoden 2016 bkt olisi ollut toteutunutta 3-4 % suurempi ja työllisyys vähintään 65 000 suurempi, Etla laskee.
Suomen talouskasvun elpyminen onkin herättänyt huolta siitä, että kasvun hedelmät ulosmitataan ylimitoitettuina palkankorotuksina. Esimerkiksi SAK vaati viime viikolla selkeitä palkankorotuksia.
”Nollan aika on ohi. Nollakorotusten ja nollatuntisopimusten sijaan palkansaajat ansaitsevat toimeentulon turvaavat työehdot. Ostovoima ei voi perustua pelkästään julkista sektoria näivettäviin veronkevennyksiin. Syksyllä alkavissa palkkaneuvotteluissa tarvitaan selkeät palkankorotukset”, SAK toteaa.
Itsenäine ekonomisti Roger Wessman näkee palkankorotusvaatimuksissa riskejä.
”Jos nyt vaaditaan selkeitä palkankorotuksia signaloidaan, että tämä tilanne on tyydyttävä. Palkkamuodostusmalli, joka tässä työllisyystilanteessa tuottaa selkeitä palkankorotuksia on mielestäni selkeästi ongelmallinen”, Wessman kirjoittaa blogissaan.
”Työttömyys on nyt tilastokeskuksen lukemien mukaan edelleen 9 prosentin pinnassa, kun viimeaikainen talouskehitys näyttää kannustaneen työtä vailla olevia aktiivisen työhakuun. Työ- ja elinkeinoministeriön luvut, jotka sisältävät mm. myös passivoituneet työttömät, ovat selkeästi laskeneet mutta ovat nekin vielä lähellä huippulukemiaan. Erilaisten työllistämistoimien piirissä on lisäksi edelleen lähes ennätysmäärä henkilöitä”, ekonomisti muistuttaa.