Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on esittänyt Kiinalle poikkeuksellisen suorasanaisen vaateen: maan tulisi leikata teollisuudelleen maksamia tukia merkittävästi. IMF:n helmikuussa julkaiseman maa-arvion mukaan Kiinan strategisten toimialojen tuet vastaavat noin neljää prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuosittain, ja rahasto haluaa tuon osuuden puolittuvan keskipitkällä aikavälillä.
Tukiaiset koostuvat suorista avustuksista, veroeduista, alikorkoisista lainoista sekä alennetuin ehdoin myönnetystä maasta. Niiden painopiste on siirtynyt viime vuosina perinteisestä raskaasta teollisuudesta kohti korkean teknologian aloja, kuten sähköautoja, aurinkopaneeleja ja puolijohteita.
IMF:n Kiina-tiimin johtaja Sonali Jain-Chandra totesi tukien johtaneen resurssien väärään kohdentamiseen ja ylikulutukseen julkisissa varoissa. Hänen mukaansa teollisuuspolitiikka on kyllä edistänyt teknologista kehitystä joillakin aloilla, mutta kokonaisvaikutus Kiinan talouteen on ollut kielteinen.
Arvio ei tullut tyhjästä. IMF on jo aiemmin kehottanut Kiinaa hillitsemään teollisuustukiaan, mutta nyt se esitti ensimmäistä kertaa konkreettisen määrällisen tavoitteen. IMF:n tutkimuspaperin mukaan tukien aiheuttama tuotannontekijöiden virheallokointi heikentää Kiinan kokonaistuottavuutta arviolta 1,2 prosenttia.
Raportti julkaistiin osana IMF:n vuosittaista artikla IV -konsultaatiota, jonka johtokunta päätti 13. helmikuuta 2026. IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva osallistui joulukuussa Pekingissä ja Shanghaissa käytyihin neuvotteluihin ja tapasi muun muassa pääministeri Li Qiangin.
Kauppaylijäämä ylitti biljoonan dollarin rajan
Vaatimukset nousevat aikana, jolloin Kiinan vientivetoinen kasvu herättää yhä enemmän huolta maailmanlaajuisesti. Maan tavarakaupan ylijäämä kasvoi viime vuonna 1,2 biljoonaan dollariin. Se oli suurin yksittäisen maan kauppaylijäämä taloushistoriassa.
Viennin kasvu suuntautui erityisesti Kaakkois-Aasiaan ja EU:hun samalla, kun vienti Yhdysvaltoihin supistui kauppasodan seurauksena.
Kiinan vientimenestyksen taustalla on muun muassa sähköautojen, puolijohteiden ja laivanrakennuksen raju kasvu. Maa vei vuonna 2025 ulkomaille noin 8,3 miljoonaa autoa. Kiinalaisia autoja myytiin maailmanlaajuisesti noin 34 miljoonaa, mikä ylitti ensimmäistä kertaa japanilaisten autonvalmistajien määrän.
Tilanne on herättänyt kritiikkiä laajalla rintamalla. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puhunut sietämättömistä epätasapainoista kaupassa. Myös monet kehittyvät taloudet ovat ryhtyneet kaupan suojatoimiin kiinalaisia tuontitavaroita vastaan.
Kiinteistökriisi varjostaa yhä
IMF:n mukaan Kiinan taloutta painaa edelleen pitkittynyt kiinteistösektorin alamäki. Se heikentää kuluttajien luottamusta ja jarruttaa kotimaista kysyntää.
Rahasto suositteli raportissaan, että Kiinan keskushallinto osoittaisi kolmen vuoden aikana viisi prosenttia bruttokansantuotteesta kiinteistösektorin ongelmien ratkaisemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi keskeneräisten asuntojen loppuunsaattamista ja elinkelvottomien rakennusyhtiöiden hallittua alasajoa.
IMF:n Aasian ja Tyynenmeren osaston varajohtaja Thomas Helbling kuvaili kiinteistöongelmaa huoneessa olevaksi norsuksi. Hänen mukaansa nousukauden jälkipyykki on edelleen pesemättä.
IMF nosti jo vuoden 2024 konsultaatiossaan esiin kiinteistösektorin haasteet vastaavansuuruisella suosituksella. Tuolloin ehdotettu summa oli hieman suurempi suhteessa kansantuotteeseen, mutta pidempi toteutusaikataulu tasoitti eroa.
Kulutusvetoinen kasvu avaintavoitteena
Laajemmin IMF peräänkuuluttaa Kiinalta siirtymistä kohti kulutusvetoista kasvumallia. Maan talous on tällä hetkellä liiaksi investointien ja viennin varassa, mikä tekee siitä haavoittuvan kauppapoliittisten jännitteiden keskellä.
Rahasto suositteli konkreettisina keinoina muun muassa maan sisäisten muuttajien sosiaaliturvaetuuksien laajentamista, verotuksen progressiivisuuden lisäämistä sekä eläkkeiden korottamista. Nämä toimet vahvistaisivat kotitalouksien ostovoimaa ja vähentäisivät liiallista varovaisuussäästämistä.
Kiinan talous kasvoi vuonna 2025 viisi prosenttia, mikä vastasi hallituksen tavoitetta. IMF ennustaa kasvun hidastuvan 4,5 prosenttiin vuonna 2026 viennin hidastumisen ja kotimaisen kysynnän hitaan elpymisen vuoksi. Inflaatio oli vuonna 2025 keskimäärin nolla prosenttia, ja BKT-deflaattori jatkoi laskuaan.
Kasvuluku kertoo kuitenkin vain osan tarinasta. Vuoden aikana vauhti hidastui selvästi: ensimmäisen neljänneksen 5,4 prosentista viimeisen neljänneksen 4,5 prosenttiin. Elvytystoimien vaikutus alkoi hiipua, eikä kotimainen kysyntä lähtenyt toivottuun nousuun.
Kasvuluku kertoo kuitenkin vain osan tarinasta. Vuoden aikana vauhti hidastui selvästi: ensimmäisen neljänneksen 5,4 prosentista viimeisen neljänneksen 4,5 prosenttiin. Elvytystoimien vaikutus alkoi hiipua, eikä kotimainen kysyntä lähtenyt toivottuun nousuun.
Palvelusektori oli talouden tärkein veturi 5,4 prosentin kasvullaan. Erityisesti kulttuuri-, matkailu- ja tietopalvelut vahvistuivat, ja palvelujen osuus asukaskohtaisesta kulutuksesta nousi 46,1 prosenttiin. Teollisuustuotanto kasvoi kokonaisuutena 5,9 prosenttia, mutta erot toimialojen välillä olivat huomattavia.
Edistynyt teollisuus oli vuoden 2025 menestyjä. Korkean teknologian valmistus kasvoi 9,4 prosenttia ja laitevalmistus 9,2 prosenttia. 3D-tulostuslaitteiden tuotanto lisääntyi yli 43 prosenttia, uusien energiaajoneuvojen 36 prosenttia ja teollisuusrobottien lähes yhtä paljon. Valmistavan teollisuuden arvonlisäys nousi 34,7 biljoonaan juaniin, mikä piti Kiinan aseman maailman suurimpana teollisuusmaana jo 16. peräkkäisen vuoden.
Kokonaiskuva muistuttaa taloutta, joka etenee kahdella vaihteella: edistynyt teollisuus ja vienti vetävät voimakkaasti, kun taas kulutus ja kiinteistömarkkina laahaavat perässä.
Kiina kiistää arviot
IMF suhtautui myönteisesti Kiinan hallituksen ilmoittamiin toimiin niin sanotun involuution eli ylikapasiteetista johtuvan haitallisen hintakilpailun hillitsemiseksi, mutta totesi maan tarvitsevan selkeämpää strategiaa.
Kiina ei hyväksynyt IMF:n arvioita sellaisenaan. Maan edustaja IMF:n johtokunnassa, Zhang Zhengxin, totesi Kiinan katsovan, että arviot teollisuustukien laajuudesta ja vaikutuksista ovat merkittävästi liioiteltuja.
Zhangin mukaan Kiinan teollisuuspolitiikka on avointa ja läpinäkyvää ja kohtelee yhdenvertaisesti valtionyhtiöitä, yksityisiä yrityksiä sekä ulkomaisia toimijoita.
Näkemysero kuvastaa laajempaa jännitettä Kiinan ja läntisten talouksien välillä. Siinä missä länsimaat ja kansainväliset järjestöt näkevät Kiinan teollisuustuet kauppaa vääristävänä tekijänä, Peking pitää niitä oikeutettuna talouskasvun ja teknologisen omavaraisuuden edistämisenä.
