Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) varoittaa merkittävästä riskin kasvusta maailmanlaajuiselle taloudelliselle vakaudelle, hitaammasta talouskasvusta historiallisen korkeiden tullien vuoksi sekä keskuspankkien uskottavuuden ratkaisevasta roolista.
”Olemme siirtymässä uuteen aikakauteen, kun viimeiset 80 vuotta toiminut globaali talousjärjestelmä on käynnistämässä uudelleenkalibroinnin”, sanoi IMF:n pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinchas tiedotustilaisuudessa.
”Tullien nousun lisäksi poliittinen epävarmuus on tärkeä näkymien ajuri. Jos epävarmuus jatkuu, se hidastaa maailman kasvua merkittävästi.”
IMF ei toistaiseksi ennusta maailmantalouden taantumaa, vaikka riski on kasvanut: lokakuussa arvioitiin todennäköisyydeksi 17 prosenttia, nyt 30 prosenttia. Huolimatta markkinahäiriöistä ja dollarin poikkeuksellisesta heikkoudesta – osakkeiden ja joukkovelkakirjojen laskiessa – IMF ei vielä näe selviä merkkejä finanssimarkkinoiden stressistä.
IMF ennustaa nyt globaaliksi kasvuksi 2,8 prosenttia vuodelle 2025 ja 3,0 prosenttia vuodelle 2026. Vielä tammikuussa kasvuennuste oli 3,3 prosenttia. Vuoden 2024 kasvu oli samoin arvioitu 3,3 prosenttiin. Uudet ennusteet julkaistiin IMF:n World Economic Outlook -raportissa kevätkokousten yhteydessä.
Nämä arviot perustuvat tilanteeseen 4. huhtikuuta, ennen Trumpin hallinnon 90 päivän mittaista taukoa uusille niin sanotuille vastavuoroisille tulleille. Gourinchasin mukaan, vaikka taukoa jatkettaisiinkin, vaikutus globaaliin kasvuun pysyy suurena Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten tullien jyrkän nousun vuoksi.
Taantumariski on kasvanut Yhdysvalloissa
IMF laski Yhdysvaltojen kasvuennustetta 1,8 prosenttiin, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tammikuussa ennustettiin. Vähemmän kuin puolet tästä muutoksesta johtuu tulleista – talous oli jo hidastumassa ennen huhtikuun kauppakiistaa.
Gourinchas ei kuitenkaan ennusta Yhdysvalloille taantumaa vuonna 2025. Hänen mukaansa talous lähti liikkeelle vahvasta asemasta ja työmarkkinat ovat edelleen suhteellisen vakaat. Taantuman todennäköisyydeksi hän arvioi nyt 40 prosenttia, kun se lokakuussa oli 25 prosenttia.
Tullit lisäävät hintapaineita Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell on jo todennut, että talous on tullut alas korkealta inflaatiotasolta. IMF:n virkamiehet eivät ottaneet suoraan kantaa presidentti Trumpin mahdollisiin aikeisiin erottaa Powell, mutta korostivat keskuspankkien riippumattomuuden merkitystä.
”Keskeistä on, että inflaatio-odotukset pysyvät ankkuroituina ja että luottamus keskuspankkien sitoutumiseen inflaation hallintaan säilyy”, Gourinchas sanoi. ”Uskottavuus on ratkaiseva tekijä – ja se rakentuu riippumattomuuden varaan.”
Trump lievensi tiistaina puheitaan Powellia kohtaan ja sanoi, ettei aio yrittää erottaa keskuspankin johtajaa tehtävästään.
”Minulla ei ole aikomusta erottaa häntä”, Trump sanoi toimittajille Valkoisen talon Oval Officessa.
”Toivoisin hänen olevan hieman aktiivisempi korkojen laskemisen suhteen – nyt olisi täydellinen aika laskea korkoja”, presidentti lisäsi. ”Jos hän ei tee niin, onko se maailmanloppu? Ei, ei ole. Mutta ajoitus olisi hyvä.”
IMF alensi myös Kiinan talouskasvuennustetta
Kiinan talousnäkymiä tullit heikentävät toisin kuin Yhdysvalloissa: ne pahentavat siellä deflaatiopaineita. IMF laski Kiinan vuoden 2025 kasvuennustetta 0,6 prosenttiyksikköä neljään prosenttiin, ja sama kasvuennuste koskee myös vuotta 2026. Pelkästään tullien arvioidaan leikkaavan kasvusta 1,3 prosenttiyksikköä, mutta Pekingin odotetaan tasapainottavan vaikutusta finanssipoliittisilla tukitoimilla.
Jos tullit palautettaisiin huhtikuun 2. päivän tasolle – ennen yleistä 10 prosentin tullia ja sen jälkeen käynnistynyttä tullien kiristymistä Kiinan kanssa – IMF:n arvio globaalista kasvusta vuosille 2025 ja 2026 nousisi 3,2 prosenttiin. Se olisi vain 0,1 prosenttiyksikköä tammikuun ennustetta alempi.
Gourinchasin mukaan yksi nopea tapa parantaa näkymiä olisi tullien purkaminen ja kauppapolitiikan vakauttaminen.
Mahdollinen tullien aiheuttama kasvun hidastuminen, poliittinen epävarmuus ja rahoitusolojen kiristyminen nostavat kysymyksiä globaalien markkinoiden kestävyydestä.
IMF nosti esiin kolme huolenaihetta. Ensinnäkin osakkeiden ja yrityslainojen arvostustasot ovat edelleen korkeita, vaikka markkinat ovat hiljattain laskeneet. Toiseksi hedge-rahastot ja muut ei-pankkityyppiset toimijat ovat kasvattaneet velkavipuaan, mikä voi voimistaa myyntejä. Kolmanneksi monet valtiot ovat velkaantuneet liikaa, mikä herättää huolta velkakestävyyden suhteen. Velkaantuminen on erityinen huolenaihe Yhdysvaltojen joukkovelkakirjamarkkinoilla, missä pitkien valtionlainojen tuotot ovat nousseet jyrkästi.
IMF:n rahoitusmarkkinaosaston johtaja Tobias Adrian huomautti, että dollari, Yhdysvaltain osakkeet ja joukkovelkakirjat ovat heikentyneet samaan aikaan – epätavallinen yhdistelmä. Toistaiseksi pääoman virta pois Yhdysvaltain markkinoilta on ollut pieni suhteessa viime vuosien rahavirtaan Yhdysvaltojen suuntaan.
Adrian vastasi kysymyksiin dollarin ja valtionlainojen turvasatamastatuksen mahdollisesta heikkenemisestä toteamalla, että Yhdysvaltojen pääomamarkkinat ovat yhä maailman suurimmat ja likvideimmät. Dollari muodostaa edelleen 60 prosenttia keskuspankkien valuuttavarannoista ja Yhdysvaltain osuus maailman markkina-arvosta on 55 prosenttia – vuonna 2010 osuus oli 30 prosenttia.
Vaikka volatiliteetti on lisääntynyt, IMF:n mukaan markkinat toimivat toistaiseksi normaalisti. Viranomaiset kuitenkin seuraavat tarkasti pitkien korkojen hinnoittelua, valuuttalainojen markkinoita ja lyhytaikaisen rahoituksen repomarkkinaa mahdollisten stressimerkintöjen varalta.
