Tanskassa kerjäämisestä voi saada jopa vankeusrangaistuksen. Kansanedustajan mielestä Suomen pitäisi ottaa Tanskasta mallia.
VR:n viestinnästä kerrottiin hiljattain, että kerjäläiset ovat olleet jo muutaman vuoden ajan ongelma VR:n lähijunissa. VR:n viestintäasiantuntija Jenni Vuorion mukaan aiemmin toiminta keskittyi enemmän kesäaikaan, mutta tällä hetkellä kerjäämistä on ympäri vuoden.
Monissa Euroopan maissa on kerjäämistä rajoitettu kaupunkien sisäisillä säännöillä. Useissa maissa on rajoitettu häiritsevää kerjäämistä kieltämällä uhkaava tai aggressiivinen käyttäytyminen kerjäämisen yhteydessä.
Pohjoismaista ainoastaan Tanskassa on kerjääminen tehty lainvastaiseksi. Kuitenkin myös Ruotsissa on harkittu kerjäämisen kieltämistä lailla. Norjassa jokainen kunta voi itsenäisesti päättää asiasta, mutta vain harva kunta on toteuttanut kieltoa.
Tanskassa kerjäämisestä voi saada maksimissaan kuuden kuukauden vankeustuomion. Lisäksi Poliisi voi antaa varoituksen kerjäämisestä epäillylle henkilölle, jonka jälkeen tämän tulee lopettaa kerjääminen. Varoitus on voimassa viisi vuotta. Kesäkuussa Tanskan parlamentti hyväksi tiukennukset kerjäämiskieltoa koskevaan lakiin. Kerjäämisestä määrätään nyt ilman varoitusta suoraan kahden viikon vankeusrangaistus.
Suomessa on pohdittu aikaisemmin itse kerjäämisen kieltämistä, mutta kantona kaskessa on ollut perustuslaki. Kerjäämisen kriminalisointi on todettu perustuslain näkökulmasta haastavaksi, mutta sen sijaan kerjäämisen organisointi voitaisiin kieltää.
Tanskan mallia on kritisoitu siitä, että se täyttää vankilat kerjääjistä eikä poista ongelmaa. Suomessa kerjäämisen kieltämistä on vastustettu esimerkiksi vetoamalla ihmis- tai perusoikeuksiin.
”En pidä kerjäämisestä, mutta ei sitä lailla voi kieltää. Se on ihmisten perusoikeus. Jos sua huvittaa kerjätä niin kerjää, mutta ei se hyvä juttu ole”, totesi Kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo vajaa vuosi sitten Ilta-Sanomille.
Toinen Kokoomuksen kansanedustaja, Wille Rydman kannattaa kuitenkin Tanskan mallia. Asiasta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset.
”Tanska toimii järkevästi ja oikein. Kerjäläistoimintaa pyörittävät järjestäytyneet rikollisliigat, jotka käyttävät hyväkseen Itä-Euroopan romanien heikkoa asemaa, pohjoiseurooppalaisten hyväuskoisuutta ja lainsäädäntömme ponnettomuutta”, Rydman kirjoittaa Facebookissa.
Rydman ei pidä itse kerjääjiä rikollisina. ”Kerjäläinen on harvoin itse konna, mutta konna on se kaveri, joka organisoi toiminnan. Konnuudet kuitenkin loppuvat vasta, kun ne tehdään kertakaikkisen kannattamattomiksi.”
