Hallitus kertoi keskiviikkona päättäneensä avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Käytännössä VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä, jolloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita.
Lisäksi VR pilkotaan osiin. Markkinoillepääsyn varmistamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytetään kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. VR-Yhtymä Oy:n rooli ja kilpailukyky valtion omistamana junaliikennöintiyhtiönä turvataan järjestelyjen yhteydessä.
Yksityistämispäätökseen sisältyy myös palveluntarjoajille asetettu velvoite ristisubventioon.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päästäkseen tarjoamaan junaliikennettä, yksityisen palvelutarjoajan pitää tarjota liikenne vilkkaan rataosuuden lisäksi myös jollekin hiljaiselle rataosuudelle. Jotta palveluntarjoaja pääsee ajamaan esimerkiksi vilkkaasti liikennöityä Helsinki-Tampere -väliä, on kuljetettava lähes tyhjää junaa jossain muualla.
”Sopimuksissa yrityksille asetetaan velvoitteita tietyn palvelutason varmistamiseksi. Tällä taataan palvelut jatkossakin niillä alueilla, joiden liikenne tällä hetkellä perustuu ostoliikenteeseen ja velvoiteliikenteeseen”, liikenne- ja viestintäministeriö toteaa tiedotteessaan.
Vihreiden entinen kansanedustaja ja tietokirjailija Osmo Soininvaara arvostelee blogissaan muutokseen liitettyä ristisubventiota.
Iso-Britannia ja Ruotsi ovat Soininvaaran mukaan ainoat Euroopan maat, joissa rautatieliikenteen matkustajaosuus on noussut. Ruotsin ja Iso-Britannian menestys johtuu siitä, että ”kermankuorinta” on sallittu, niin kuin se on nykyisin sallittu myös Suomen bussiliikenteessä, Soininvaara väittää.
Junaliikenteen palveluntarjoajat ovat voineet siis valita vapaasti vilkasliikenteisiä junaosuuksia. ”Tämän seurauksena hinnat ovat laskeneet siellä, missä junaliikenteen edellytykset ovat parhaat ja matkustajamäärät ovat kasvaneet merkittävästi.”
Soininvaaran mukaan Suomessa päätetyssä ristisubvention mallissa junaliikenne ei hyödy kilpailusta niin paljon kuin se hyötyisi jos käyttöön otettaisiin Iso-Britannian tai Ruotsin mukainen ristisubventiosta vapaa malli.
Ristisubvention lasku kaatuu kaupunkilaisten niskaan, Soininvaara varoittaa.
”Pitäisikö siis junaliikenne lakkauttaa kannattamattomilla reiteillä? Se on arvovalinta ja voidaan hyvinkin päättää, että kyllä hiljaisillakin rataosuuksilla on tarjontaa oltava. Jos näin tehdään, se tulee tavalla tai toisella kaupunkilaisten maksettavaksi, mutta on aivan ratkaisevaa, millä tavalla.”
Nyt päätetty ratkaisu on helppo mutta tehoton. ”Luulen, että jokainen ekonomisti pitää ristisubventiota hölmönä ratkaisuna – poliittisesti helppo, mutta taloudellisesti tehoton ja haaskaava. Miksi vain Helsinki-Tampere junamatkustajien tarvitsee maksaa Nurmes – Lieksa radan liikennöinnistä, miksi ei kaikkien suomalaisten?”
Jos vähäliikenteisillä rataosuuksilla halutaan säilyttää henkilöliikenne, pitäisi Soininvaaran mukaan tukea sitä suoraan, ei asettamalla ylimääräinen ”junallamatkustamisvero” vilkkaiden rataosuuksien matkustajille.
