Korean niemimaalla kalistellaan sapeleita. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin mukaan Pohjois-Korea saa kokea ”sellaista tulta ja raivoa, jota maailma ei ole ennen nähnyt”, mikäli se jatkaa Yhdysvaltojen uhittelua.
Pohjois-Korea vastaa ilmoittamalla valmistelevansa iskua Yhdyvaltoihin kuuluvalle Guamin saarelle.
Trump kertoo Yhdysvaltojen vastaavan massiivisesti Yhdysvaltoihin tai sen liittolaisiin kohdistuvaan iskuun. Kysyttäessä Trump ei myöskään sulje pois ennaltaehkäisevän iskun mahdollisuutta.
Perjantaina Pohjois-Korean valtiollinen uutistoimisto KCNA kertoo Trumpin ajavan Korean niemimaan ydinsodan partaalle. Trump vastaa, että ”sotilaallinen ratkaisu on valmisteltu, lukittu ja ladattu”. Samalla yhdysvaltalaisen Guamin saaren viranomaiset neuvovat asukkaita, mitä tehdä mahdollisen ydiniskun tapahtuessa.
Pelottavaa tilanteessa on, että Yhdysvaltojen sotilaalliseen strategiaan sisältyy ensi-iskun mahdollisuus. Presidentillä on yksinään oikeus käyttää ydisaseita. Presidentti voi konsultoida sotilasneuvonantajiaan, muttei tarvitse heidän lupaansa ydinaseiden laukaisuun. Kongressi tai armeija eivät myöskään voi kumota presidentin antamaa käskyä käyttää ydinaseita. Presidentti voi myös aloittaa sodan omatoimisesti ja tarvitsee kongressin hyväksynnän vasta 60 päivää sodan alkamisen jälkeen.
Pyrkimyksenä on ollut muuttaa lakia tavalla, joka kieltäisi presidentiltä ydinasein tehtävän ensi-iskun ilman kongressin julistamaan sotaa. Washington Postin mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että laki menee läpi, nyt kun republikaanit hallitsevat kongressin molempia huoneita.
Kiinan valtiojohteinen englanninkielinen sanomalehtti Global Times kirjoittaa otsikolla ”Holtiton peli Korean niemimaan yllä sisältää todellisen riskin oikeasta sodasta”, että Kiinan tulisi pysyä neutraalina, mikäli Pohjois-Korea toteuttaa ensi iskun Yhdysvaltoja vastaan ja Yhdysvallat kostaa. Toisaalta Kiina ”tulee estämään” Yhdysvaltojen mahdolliset yritykset kaataa Pohjois-Korean hallitus.
Global Timesin mukaan monet pitävät sodan uhkaa alhaisena, ja ettei Yhdysvalloilla sen paremmin kuin Pohjois-Koreallakaan ole halua aloittaa sotaa. Voimakas retoriikka ja uhkaavat toimet saattavat silti johtaa sotaan. Global Timesin mukaan Kiinalla ei ole keinoja saada riidan osapuolia rauhoittamaan, eikä osapuolilla ole kokemusta päästä eskaloituvasta tilanteesta pois.
Myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, sekä Saksan liittokansleri Angelina Merkel kritisoivat Trumpin retoriikkaa ja ovat huolissaan tilanteen eskaloitumisesta.
Geopolitiikkaan erikoistuneen Stratforin mukaan, Pohjois-Korea ei pystyisi estämään Yhdysvaltojen iskua ydinaseohjelmaansa vastaan, mutta se pystyisi kostamaan Etelä-Korealle. Pohjois-Korealla on massiivinen tykistökeskittymä valmiina ampumaan Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin. Kaikki tykit eivät yltäisi perille saakka, mutta jo yhdellä yhteislaukauksella lentäisi 25 miljoonan asukkaan päälle räjähteitä, jotka vastaisivat määrältään yhtätoista täyteen ladattua B52-pommikonetta.
Perinteinen asemissa oleva tykistö voidaan aktivoida muutamassa minuutissa. Tykit ja raketinheittimet on myös asemoitu niin, että Yhdysvallat eivät voi tuhota niitä yhdellä iskulla. Myös ballistisia ohjuksia torjuava THAAD-järjestelmä on tehoton Pohjois-Korean tykistön asettamaa uhkaa vastaan.
Välien kiristyminen näkyy osakekursseissa
Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen kiristyneet välit ovat vaikuttaneet osakekursseihin negatiivisesti. S&P500 0n laskenut tiistain 2490 pisteestä 1,5 prosenttia 2438 pisteeseen. Helsingin OMX25 indeksi on laskenut tiistaista 2,2 prosenttia.
Selvää on, että kurssit tippuvat entisestään, mikäli kriisi eskaloituu tätäkin hurjemmaksi. Mitä sijoittajan tulisi tehdä, jos sota oikeasti syttyy?
Vastaus on, että tulevaisuutta ei voi tietää, mutta historian valossa sijoittajan ei kannata tehdä mitään. CFA-instituutin blogissa on tutkittu eri omaisuusluokkien tuottoa sodan aikana. Lähtien neljä kuukautta ennen sotaa ja päättyen sodan loppuun asti, on osakkeiden tuotto ollut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta positiivinen ja jopa keskimääräistä tuottoa korkeampi. Toisen maailmansodankin kohdalla tuotto on isojen yhtiöiden osalta 16,9 prosenttia ja pienten yhtiöiden osalta 32,8 prosenttia. Turvallisempana pidetyt joukkolainat ovat puolestaan tuottaneet keskimääräistä huonommin sotien aikana.
Toinen huomioon otettava asia on, kuinka kauan osakemarkkinoiden on kestänyt toipua kriiseistä. LPL Financial Research on listannut pitkän listan kriisejä ja niiden merkityksestä osakemarkkinoihin. Vaikka ensireaktiona kriisiin on keskimäärin 3,7 prosentin pudotus osakkeiden hinnassa, ollaan kuukauden päästä jo 2,4 prosenttia plussalla. Kuusi kuukautta kriisin alkamisesta ovat osakemarkkinat jo 6,7 prosenttia plussalla.
Kolmanneksi huomataan, että pitkäaikainen tai voimakas osakekurssien lasku liittyy johonkin muuhun kuin sotaan. Isoja pudotuksia löytyy syyskuun 11. päivän terrori-iskun jälkeen vuodelta 2001 ja vuoden 1987 pörssipaniikista. Vuoden 2008 finanssikriisi on esimerkki tilanteesta, jossa osakemarkkinoiden toipuminen kesti pitkään.
Vaikuttaa siis siltä, että talouskriisit olisivat sijoittajan salkulle sotaa suurempi uhka. Jos sota syttyy, on käsillä muitakin huolenaiheita kuin sijoitusten tuotto.
