Ekonomistit ovat kummissaan alhaisena pysyvästä inflaatiosta.
Maailmantaloudessa on meneillään noususuhdanne ja normaalisti tällöin hintoihin on kohdistunut koviakin nousupaineita. Perinteisesti talousteoriassa oletetaan työttömyyden ja inflaation välillä vallitsevaan käänteiseen riippuvuuteen. Eli silloin kun työttömyysaste laskee, inflaatio nousee.
Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Yhdysvalloissa noususuhdanne on jatkunut Eurooppaa pitempään, eikä laskun merkkejä ole havaittavissa. Työttömyysaste on laskenut jo lähelle täystyöllisyyttä. Silti inflaatio on laskussa. Kuluttajahintainflaatio ilman energian ja ruoan hintakehitystä on ollut yhtäjaksoisesti laskussa jo viime helmikuusta lähtien. Tämä näkyy alla olevassa twiitissä.
Total #CPI #inflation and core CPI both remained below the #Fed 2% target in August 2017. #FOMC #economy #OOTT #gasoline #crudeoil #Harvey pic.twitter.com/pwcRE6bxpY
— Jason Schenker (@PrestigeEcon) 30. syyskuuta 2017
Yhdysvaltojen keskuspankki on asteittain kiristänyt rahapolitiikkaansa. Se uskoo että laskeva inflaatio on väliaikainen ilmiö.
Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius toteaa Taloustaidon blogissaan, että inflaatio näyttää reagoivan talouskasvuun viiveellä, ja siksi alkuvuoden hidastumista pidetään myös reaktiona USA:n talouden kasvun hidastumiseen vuoden 2015–2016 aikana.
”Jos näin on, inflaation tulisi kiihtyä seuraavan 12 kuukauden aikana, kun talouskasvu vahvistuu. Markkinoilla kaikki eivät ole vakuuttuneet Fedin ennakoimasta inflaatiourasta”, Helenius toteaa.
Heleniuksen mukaan Inflaatio-työttömyysyhteyden heikentymisen yhtenä selityksenä on pidetty työmarkkinoiden globalisoitumista 90-luvun jälkeen, kun sosialististen maiden avautuminen toi valtavan uuden työvoiman lisäyksen maailman työmarkkinoille hyödykkeiden ja palvelujen tuotantoon.
Toinen selitys Heleniuksen mukaan on myös työvoiman jakautumista ammattiliittoihin kuulumattomiin osa-aika työntekijöihin ja liittoihin kuuluviin täysaikaisesti työskenteleviin on pidetty yhtenä syynä palkkapaineiden heikentymiseen.
Ehkä uskottavin selitys muutokselle on pääekonomistin mukaan kuitenkin viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut teknologinen muutos.
Tämän murroksen ansiosta työpanosta on voitu korvata koneilla ja ohjelmistoilla. ”Teknologisen murroksen yhdistyminen globalisaatioon ja internet-aikaan on kenties myös heikentänyt monien yritysten hinnoitteluvoimaa, jolloin palkankorotuksia ei voi helposti siirtää lopputuotteiden hintoihin, vaikka työvoimakustannukset nousisivatkin”, pääekonomisti toteaa.
Alhainen inflaatio tuo mukanaan myös riskin keskuspankkien virheliikkeille, Helenius varoittaa.
”Jos kiristetään rahapolitiikkaa liian varhain ja liikaa, voi talouden kasvu taittua uudeksi taantumaksi kuten kävi Yhdysvalloissa 1970- ja 1980-lukujen taantumissa. Jos taas odotetaan liian kauan ennen kuin korkoja nostetaan, voi seurauksena olla vakava talouden ylikuumeneminen, joka ennen 2000-luvun alun taantumaa ja vuoden 2008 finanssikriisiä vei varallisuusarvot vaaralliseen ja perusteettomaan nousuun. Tämän seurauksena syntynyt dramaattinen hintakorjaus alaspäin voimisti seuraavaa laskusuhdannetta.”