Brexitin kustannusten lisäksi muutakin päänvaivaa kotimaisille yrityksille.
Tullin mukaan Iso-Britannian ero EU:sta, eli brexit tarkoittaa sitä, että tavarakaupassa Britannian ja EU:n välillä otetaan käyttöön samanlaiset tulliselvitysmenettelyt kuin muussakin EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välisessä tavarakaupassa.
Nykyisin Britannian ja EU:n välillä on käytössä sisäkaupan tilastoilmoitus, joka on hallinnollisesti kevyt kuukausittain jälkikäteen annettava ilmoitus käydystä tavarakaupasta. Brexitin myötä Intrastat-ilmoitus korvautuu tulli-ilmoituksilla.
Vähemmän kauppaa käyvien yritysten ei ole tähän mennessä tarvinnut antaa edes Intrastat-ilmoitusta. Brexitin jälkeen myös näiden yritysten kauppatavarat on tulliselvitettävä.
Tulli arvioi, että brexitin jälkeen suomalaiset yritykset joutuvat tekemään noin 233 000 uutta tuonti-ilmoitusta ja noin 36 000 uutta vienti-ilmoitusta Britannian ja Suomen välisessä kaupassa. Tästä aiheutuu yrityksille lisäkustannuksia arviolta vähintään 12–23 miljoonaa euroa ja enintään 60–115 miljoonaa vuodessa.
Britannian kauppa EU-maiden kanssa on ollut tullitonta. Jatkossa eri tavaroille voidaan määrätä tuonnissa omat tullitasonsa sen mukaan, mihin brexit-neuvotteluissa päädytään. EU:n tullitaso on keskimäärin 1,5 prosenttia, mutta se vaihtelee tuotteittain ja alkuperämaan perusteella.
EU:lla on useiden maiden ja alueiden, kuten Kanadan (CETA), Korean ja Singaporen, kanssa vapaakauppasopimuksia ja järjestelyjä, joiden perusteella tavaroille voidaan määritellä alemmat tullit tai poistaa ne kokonaan.
Britannian kaupassa sovellettaviin tullitasoihin voi vaikuttaa myös Britannian mahdollinen uudelleen liittyminen Euroopan vapaakauppajärjestö Eftaan, johon kuuluvat Norja, Islanti ja Liechtenstein sekä Sveitsi.
Tuonti- tai vienti-ilmoitusten lisäksi Suomen ja Britannian välisessä kaupassa joudutaan jatkossa noudattamaan muitakin tullimuodollisuuksia, kuten passitusta, tullivarastointia, väliaikaista varastointia ja jalostusmenettelyjä.
Suomen vienti Britanniaan on perinteisesti ollut hyvin metsäteollisuusvaltaista. Sektorin osuus Suomen viennistä Britanniaan oli vuonna 2016 noin 39 prosenttia. Öljytuotteiden osuus koko viennistä on noin 13 prosenttia.
Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonnin osuus kokonaistuonnista Britanniasta oli 43 prosenttia, josta teollisuuskoneiden osuudeksi tuli 11 prosenttiyksikköä, sähköteknisten laitteiden osuudeksi vajaat kahdeksan prosenttiyksikköä ja kuljetusvälineiden osuudeksi liki 24 prosenttiyksikköä.
