Viesti Suomen nuorille

Pitkän sijoitushorisontin ansiosta nuori pystyy myös ottamaan enemmän riskiä kuin ikääntyneempi säästäjä.

Nuorisolla on varmasti sata erilaista syytä elää (ainakin omasta mielestään) parempaa elämää, kuin ikäloput vanhempansa. Menemättä syvemmälle näihin muihin, käsittelen tässä artikkelissa nuoren ehdotonta etulyöntiasemaa, joka on vaurastumisen näkökulmasta valtava etu verrattuna kirjoittajan kaltaiseen nelivitoseen vanhukseen – nimittäin odotettavissa olevat elinaika.

Toteutuessaan pitkä elinaika tarkoittaa pitkää sijoitusaikaa, jonka ansiosta korkoa korolle- efekti pääsee aikajanan loppupäässä kasvattamaan sijoitustuottoja kumulatiivisesti. Pitkän sijoitushorisontin ansiosta nuori pystyy myös ottamaan enemmän riskiä kuin ikääntyneempi säästäjä.

Vaurauteen ei tarvita miljoonia

Vaurastuminen voi tarkoittaa eri asioita näkökulmasta riippuen. Vaurastuminen ei välttämättä tarkoita miljoonien eurojen omaisuutta, vaan enemmänkin positiivista ylipainoa liittyen omaan talouteen. Jollekin kymppitonni saattaa olla vaurautta, siinä missä toiselle mikään määrä rahaa ei pysty tuomaan vaurauden tunnetta.

Vaurauden voi nähdä myös henkisenä pääomana, jonka ansiosta ymmärtää, että onnellisen, tasapainoisen elämän voi saavuttaa hyvin pienelläkin ominaisuudella. Nimittäin vaatimatonkin varallisuus tuo mukanaan annoksen taloudellista riippumattomuutta, jonka ansiosta voi tuntea vapautta tai antaa mahdollisuuden tarjota sitä jollekin toiselle. Todellinen vauraus näkyy henkisenä tilana omien korvien välissä, ei isoina numeroina pankkitilillä.

Vaurastuminen ei ole vaikeaa

Tämän jälkeen voidaan todeta, ettei vaurastuminen olekaan vaikeaa. Se on nuorelle henkilölle itse asiassa hyvin helppoa, sillä varauksella, että on jonkin verran tuloja ja hoitanut raha-asiansa kohtuullisen hyvin. Pikavippikierteen pohjalta saattaa olla vaikeaa ponnistaa ylös vaurauteen, mutta ei se mahdotonta ole. Monille pahasti velkaantuneille pääseminen henkilökohtaiseen nollatulokseen on sinällään jo vaurautta.

Vaurastumiseen on yksinkertainen kaava, jossa säästämisellä ja sijoittamisella on keskeinen osa. Vaurastumisessa korkoa korolle on kuin lumipalloefekti – laitetaan pieni pallo pyörimään rinnettä alas, niin notkossa se on kasvanut jäätävän kokoiseksi möykyksi. Siinä kohtaa missä kaltaisellani vanhuksella rinne loppuu auttamattomasti kesken, nuorena aloittaneen korkoa korolle- efekti alkaa vasta todella tekemään työtä vaurastumisen eteen.

Henkisen vaurastumisen prosessiin kuuluu yleensä ilmiö, jota voisi kutsua negatiiviseksi elämäntapainflaatioksi. Kun ymmärtää, että vähemmällä tavaramäärällä on mahdollista löytää elämään sisältöä, ei jatkuva uusien nautintojen etsiminen kuluttamalla tuokaan entisen kaltaista tyydytystä. Tämän jälkeen positiivinen kierre on valmis, kun varoja jää kulutuksesta yli poikimaan lisää vaurautta.

Miten vaurastuminen käytännössä tapahtuu?

Vaurastumisen keskiössä on positiivinen kassavirta, jonka ylimääräinen osa sijoitetaan järkeviin sijoitustuotteisiin. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa tulot ovat suuremmat kuin menot ja näin syntyy pakostakin positiivinen kassavirtakierre.

Säästämisessä ja menojen karsimisessa ei kannata mennä liiallisuuksiin, muuten pitkä tie vaurastumiseen saattaa osoittautua liian kapeaksi ja kuoppaiseksi. Rahaa täytyy jäädä myös normaaliin elämiseen ja arjen iloista nauttimiseen. Tinkiminen kannattaa aloittaa turhista luksustuotteista tai sen kaltaisista, menoista, jotka eivät pitkällä tähtäimellä tuo lisää hyvinvointia.

Säästämisestä kannattaa tehdä pakotettua ja automaattista. Hyvä idea on laittaa jokaisesta kuukausittaisesta nettotulosta (palkka, opintotuki) automaattisesti muutama prosentti sivuun, hetkellä kun se kilahtaa omalle tilille. Kun vuosien kuluessa nettotulot kasvaa, kannattaa myös säästöprosenttia hilata sitä mukaan ylöspäin.

Miksi kaikki eivät vaurastu?

Monille nuorille säästäminen ja sijoittaminen saattaa olla vierasta, jos vanhemmilta saatu malli ei tue tätä ajattelua. Vanhemman polven edustajille sijoittaminen saattaa näyttäytyä jopa häpeälliseltä, elitistiseltä porvarien touhulta.

Nuorisokulttuurissa kuluttamisella on myös ollut huomattavasti enemmän kaikupohjaa kuin säästämisellä ja sijoittamisella. Tästä yrittää pitää kiinni tehokas markkinointi, jonka tarkoituksena on luoda positiivisia mielikuvia erilaisten tavaroiden ihanuudesta ja tarpeellisuudesta. Vanhemmilla on tässäkin roolimallin paikka – hyvässä ja pahassa.

Onneksi asenteet ja mielikuvat vaurastumisen suhteen ovat nuorten keskuudessa muuttumassa. Loppupelissä kyse on kuitenkin vain arvovalinnasta – haluaako tuhlata hetken mielitekoihin vai vaurastua pitkäjänteisesti. Vaurastumisesta on tulossa uusi taitolaji, josta moni nuori saa olla vielä vanhempana ylpeä.

Mammuttiblogi

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Katso kommentit (1) Katso kommentit (1)
  1. OLen samaa mieltä yllä olevan kirjoituksen kanssa. Rikastuminen on yleensä pitkäaikaista järjestelmällistä työtä ja suunnittelua. Kaikkein pahinta on pikavippien ja kulutusluottojen käyttäminen. Ne tuhoavat suomessakin tuhansia elämiä.
    Kryptoilla voi rikastua, mutta on hyvä opiskella sitä, joko kirjasta tai kurssista. niinden hinta tulee takaisin ensimmäisenä treidaus päivänä, niin tuottona, aikana ja etenkin turvallisuutena.
    Olen kehittänyt videokurssin.
    RIKASTU KRYPTO VALUUTOILLA VIDEOKURSSI
    Kryptovaluuttojen kaupankäynti- ja sijoituskurssi alkeista keskitasolle +

    Kryptot ovat uusi kultaryntäys, jollaista ei ole ennen nähty. Nyt on otollinen aika päästä niihin mukaan, ennenkuin ne karkaavat käsistä.
    Täältä löytyy sen alennus linkki ja mainos: http://suomenystavat.org/krypto-opetusvideo/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Osakesäästäjät aamupala sijoituskatsaus sijoittaminen

Miesten yli-itseluottamus johtaa osakkeiden hintakupliin, kertoo tuore tutkimus

Seuraava artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Noususuhdanteen satoa tämäkin - konkurssien määrä edelleen laskussa