Suomi houkutteli 870 miljoonan veronalennuksella kourallisen tappiollisia pöytälaatikkoyhtiötä, kertoo EK:n selvitys.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi keskiviikkona selvityksen, jonka perusteella se väitti, että vuoden 2014 kritiikkiä herättänyt yhteisöveronalennus oli onnistunut. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies veti selvityksestä kovia johtopäätöksiä. Hänen mukaansa ”yhteisöverokannan lasku vaikutti positiivisesti yritysjärjestelyihin”. Ylen haastattelussa Häkämies väitti muutoksen tapahtuneen siinä, että kansainväliset yritykset valitsevat Suomen verotuksen pääpaikaksi.
EK antoi lausunnoillaan ymmärtää, että Suomen verotulot lisääntyivät yhteisöveroalennuksen myötä, vaikka hallitus arvioi 4,5 prosentin yhteisöverokannan alennuksen laskennalliseksi hinnaksi 870 miljoonaa euroa. EK:n logiikka perustuu ajatukseen siitä, että yhteisöveronalennuksen synnyttämien yritysjärjestelyiden seurauksena Suomi sai huomattavasti lisää yhteisöverotuloja.
EK:n selvitys uutisoitiin kaikissa valtamedioissa. Kiinnostukseni heräsi, sillä toistaiseksi ei ole esitetty mitään tutkimusnäyttöä siitä, että yhteisöveroalennus olisi tuonut Suomeen veroeuroja yritysjärjestelyjen seurauksena. Sen sijaan EK on kunnostautunut yhteisöveronalennusten ykköslobbarina.
EK:n selvitys paljastui kahdeksi powerpoint-diaksi. Ensimmäinen sisälsi tilaston Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) ilmoitetuista kansainvälisistä yritysfuusioista. Toisella oli pelkkä tilasto yhteisöverokertymän kehityksestä. Näistä ensimmäinen oli nimenomaisesti EK:n selvitys, johon Häkämies viittasi. EK:n johtopäätös perustui siihen, että vuonna 2014 fuusioiden määrä oli tuplaantunut aiemmasta ja useimmissa tapauksissa vastaanottava yhtiö oli ollut Suomesta.
Ihmetykseni kasvoi. Olen tutkinut kymmeniä verosuunnittelutapauksia, mutta en ole kuullut, että yhteisöveron tasolla olisi mitään vaikutusta fuusioiden määrään tai suuntaan. Fuusioilla ei näet ole suoraa vaikutusta siihen, minne yritys yhteisöverot maksaa (ks. esim. Nordeaa koskeva blogini). Verotuksellisen pääpaikan siirtoa maasta toiseen ei siksi tehdä fuusioimalla vaan esimerkiksi muuttamalla niin kutsuttua siirtohinnoittelumallia.
EK:n väittämä syy-yhteys ”Suomea suosivien” fuusioiden määrän lisääntymisen ja Suomen yhteisöveroalennuksen välillä ei ilmennyt EK:n tiedotteesta tai lehtiuutisista. EK:n sivuilla ei ollut myöskään julkaistu selvityksen tausta-aineistoa. Suomeen suuntautuneita sulautumisia oli tehty vain kymmenkunta vuodessa, joten tiedot olisi ollut helppo tarkastaa itse.
Päätin tiedustella syy-yhteyttä suoraan EK:lta. Samalla pyysin EK:a julkistamaan tausta-aineiston, sillä PRH:n aineistot ovat julkista materiaalia. Useista pyynnöistä huolimatta en saanut EK:lta vastausta syy-yhteyttä koskevaan kysymykseeni. Sen sijaan sain kehotuksen pyytää aineistot itse PRH:lta.
Joulun välipäivinä on mukavasti aikaa tsekata faktoja, joten tein työtä käskettyä. Sain PRH:lta EK:n tutkimuksen taustalla olleet ainestot jo seuraavana päivänä. Kävin kaikki vuosina 2014–2017 Suomeen fuusioituneet yhtiöt läpi Orbis-tietokannan tilinpäätösaineistojen avulla. Olen myös ladannut niiden pohjalta koostamani materiaalin tänne, jotta se on kaikkien muidenkin – myös EK:n selvityksen uutisoineen median – saatavilla. Tässä koottuja havaintojani aineistosta:
- Yhdessäkään aineistossa olevassa tapauksessa Suomen yhteisöveroalennuksella ei näytä olleen mitään tekemistä fuusion kanssa.
- Toisin kuin Häkämies väitti, yhdessäkään tapauksessa konsernin verotuksen pääpaikka ei siirtynyt Suomeen. Itseasiassa en löytänyt mitään näyttöä siitä, että Suomeen olisi siirtynyt verotuloja missään muodossa.
- Esimerkiksi vuonna 2014 yhtä lukuun ottamatta kaikki fuusiot koskivat tilanteita, joissa purettiin jo toimintansa ulkomailla lopettanut yhtiö tai pöytälaatikkoyhtiö, jolla ei ollut omaa toimintaa koskaan ollutkaan.
- Ainoa vuoden 2014 tapaus, jossa ulkomailla oli todellista toimintaa, koski Nordean norjalaisen rahastoyhtiön sulautumista Nordean suomalaiseen rahastoyhtiöön. Suomalaiselle yhtiölle jäi kuitenkin Norjaan sivuliike, joka jatkoi veronmaksua sinne vanhaan malliin. Toiminta ei siis siirtynyt Suomeen ja hyöty Suomen alemmasta verokannasta oli tässäkin tapauksessa pyöreä nolla.
- Vuoden 2014 kaava toistui myös vuosina 2015, 2016 ja 2017. Yhteensä 80 prosenttia fuusioista koski toimintansa lopettaneita yhtiöitä tai pöytälaatikkoyhtiöitä. Myöskään muissa tapauksissa ei ollut merkkejä tosiasiallisen toiminnan tai verotuksen siirtämisestä Suomeen. Tyhjien pöytälaatikkoyhtiöiden lisäksi suomalaisiin yhtiöihin oli näinä vuosina sulautettu tappiollista liiketoimintaa tehneitä lopetetettuja ulkomaisia tytäryhtiöitä sekä tyhjiä yrityksiä, joiden liiketoiminta oli jo myyty, joskus jopa vuosia sitten.
- Muutamia esimerkkejä syistä sulautumisten taustalla: Mr. Paninin Tanskassa kuihtuneen liiketoiminnan lopetus, Hasan & Partnersin Tukholman toimiston lopetus, Postin pöytälaatikkoyhtiöiden lopettaminen.
Aineistoon tutustuttuani tuntuu huvittavalta, että entinen pääministeri Jyrki Katainen iloitsi EK:n selvityksestä ja väitti hyvinvointiyhteiskunnan kiittävän Kataisen hallituksen tekemää yhteisöveroalennusta. En tiedä Kataisesta, mutta itse en maksaisi 870 miljoonaa euroa kourallisesta tyhjiä tai tappiollisia yrityksiä.
Miksi sulautumisten määrä sitten nousi vuosina 2014–2016? Tässä oma arvaukseni: Korkein hallinto-oikeus teki lokakuussa 2013 ennakkopäätöksen, jolla se vahvisti, että suomalainen yhtiö saa vähentää ulkomaisen sulautuvan tytäryhtiön ulkomailla tekemät tappiot verotettavasta tulostaan Suomessa, jos niitä ei voida enää hyödyntää tuossa toisessa maassa. Useimmat vuoden 2013 jälkeen tehdyt fuusiot (54 %) koskivat nimenomaan yhtiöitä, joiden toiminta ulkomailla oli lopetettu tappioiden jälkeen. KHO:n päätös saattoi siis johtaa vuonna 2014 sulautumisten lisääntymiseen, joilla pyrittiin hyödyntämään ulkomaisia tappioita Suomen verotuksessa. Yhteisöveroalennuksen vuoksi tämä hyöty jäi yrityksille kuitenkin aiempaa pienemmäksi. Siitä huolimatta näyttää siltä, että EK:n selvityksessä lisääntyneet yritysjärjestelyt pikemmin laskivat Suomen yhteisöverotuottoa kuin nostivat sitä.
Vaikuttaa siltä, että EK:ssa ei ole lainkaan ymmärretty, mitä PRH:lta saatu tilasto on sisältänyt. Siitä huolimatta tilastoa on hyödynnetty veronalennusten lobbauksessa. Toinen vaihtoehto on, että EK on kaikin keinoin halunnut perustella yhteisöveroalennusten hyötyjä välittämättä siitä, että selvityksellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Niin tai näin, molemmat vaihtoehdot asettavat EK:n kyseenalaiseen valoon.
Lauri Finér
Jälkikirjoitus:
Aineisto osoitti siis, ettei yhteisöveroalennuksella ja PRH:n tilaston fuusioilla ollut mitään tekemistä keskenään. Tilastoa selatessani tein kuitenkin muutamia muita kiinnostavia havaintoja, jotka kirjaan tähän.
- Muutamien sulautumisten taustalla oli aiemmin purettuja verosuunnittelujärjestelyjä. Esimerkiksi terveysyritykset Mehiläinen ja Terveystalo purkivat sulautumisella turhaksi muodostuneita holdingyhtiörakenteitaan (ks. tarkemmin tämä selvitys).
- Selvityksessä kävi myös ilmi, että Posti oli aktiivisesti purkanut toimintansa lopettaneita ulkomaisia yhtiöitä. Postin toimet muodostivat merkittävän osan havainnoista. Oletan, että tämän taustalla oli Ylen MOT:n vuonna 2013 julkaisema juttu, jossa Postia arvosteltiin sen konsernirakenteeseen muun muassa yrityskauppojen yhteydessä tulleista veroparatiisiyhtiöistä.
- Lähes kaikki aineiston fuusiot koskivat hyvin pieniä yrityksiä. Oman lukunsa aineistossa muodostivat Nordean kaksi järjestelyä. Vuonna 2014 tehdyn rahastoyhtiön fuusion lisäksi Nordealla on vireillä fuusio koskien konsernin emoyhtiön siirtoa Ruotsista Suomeen. Tälläkään järjestelyllä ei kuitenkaan ole suoria vaikutuksia Ruotsin tai Suomen yhteisöverotukseen. Nordean sivuliike jatkaa veronmaksua Ruotsissa (ks. tämä blogi).
Artikkeli on julkaistu alun perin Veropolitiikka-blogissa 29.12.2017.
