Indikaattorit

Mihin katosivat finanssimarkkinoiden riskit?

Markkinoiden riskitunnelmia kuvaavat mittarit ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen matalalla. Mistä tämä ilmiö johtuu?

Markkinoiden riskitunnelmia kuvaavat mittarit ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen matalalla. Mistä tämä ilmiö johtuu?

Markkinoiden riskitunnelmia ja hermostuneisuutta arvioidaan joko markkinoiden toteutuneella tai odotetulla vaihtelulla eli volatiliteetillä. Markkinoiden pelkokertoimeksi kutsuttu VIX -indeksi kuvaa johdannaisten arvostuskaavasta johdettua, vallitsevan hintatasoon pohjautuvaa volatiliteettiä, eli riskiä. Mitä korkeampi indeksiluku, sitä korkeampi on markkinoiden kokema riski. Koska indeksi ei perustu toteutuneisiin liikkeisiin, se kuvaa jotain mikä ei varsinaisesti vielä näy markkinoilla.

Yleensä volatiliteetti on usein alhaisempi talouskasvun aikaan ja korkeampi laskusuhdanteessa. Negatiiviset uutiset aiheuttavat yleensä suuremman muutoksen toteutuneissa ja odotetuissa tuottotasoissa, kuin hyvät uutiset.

Maailmantalous on porskutellut pitkään noususuhdanteessa ja esimerkiksi osakemarkkinoilla eletään nyt ennätyksellisen pitkää, kahdeksan vuoden nousumarkkinaa. Finanssikriisin jälkeen yritysten tulokset ovat erityisesti Yhdysvalloissa olleet lähes jatkuvassa kasvussa ja keskuspankit ovat varmistaneet, että rahan hinta eli korkotaso pysyy alhaisena.

Osakekurssien kipuamisen ohella myös markkinoiden riskitunnelmat ovat painuneet alas. VIX-indeksi on pysytellyt matalalla. Kertaakaan kuluvan vuoden aikana se ei ole ylittänyt pitkän aikavälin keskiarvoaan. Viimeksi VIX on ollut yhtä alhaalla kuin nyt 10 vuotta sitten.

Myös laina- ja valuuttamarkkinoilla on rauhallista

Myös muillakin kuin osakemarkkinoilla on rauhallista.

Suomen Pankin vanhempi tutkija Helinä Laakkonen muistuttaa blogissaan, että volatiliteetti on ollut vähäistä myös esimerkiksi Yhdysvaltojen valtionlainamarkkinoilla siitä huolimatta, että Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on jatkanut rahapolitiikan normalisointia. Volatiliteetti ei ole ollut erityisen suurta myöskään valuuttamarkkinoilla tai korkeamman riskin markkinoilla kuten nousevissa talouksissa. Myös kullan ja öljyn volatiliteetti on ollut keskimääräistä vähäisempää kuluvana vuonna.

”Koska volatiliteetti on ollut pientä sekä maantieteellisesti että eri markkinoiden välillä, kyseessä ei ole pelkästään Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin kohdistuva ilmiö”, Laakkonen toteaa.

Markkinoiden luottavaisuus on sikäli yllättävää, että kyllä markkinoilla riskejä piisaa – kuten aina. Euroopan poliittinen tilanne on edelleen epävakaa, Kiinan varjopankkisektori on suuri kysymysmerkki ja keskuspankit ovat aloittaneet rahapolitiikan kiristämisen. Lisäksi huolena on Pohjois-Korean vaikea tilanne ja uusimpana Lähi-Idän riskit nyt kun presidentti Donald Trump päätti tunnustaa Jerusalemin kuuluvan Israelille.

Miksi markkinat eivät siis hermoile?

Selityksiä alhaiselle volatiliteetille löytyy

Suomen Pankin ekonomistin mukaan ilmiölle löytyy useita syitä.

Yksi merkittävimmistä syistä matalan volatiliteetin taustalla on Laakkosen mukaan todennäköisesti päätalousalueiden pitkään jatkunut ja poikkeuksellisen voimakas elvyttävä rahapolitiikka. ”Rahapolitiikan keventäminen laskee tutkitusti sijoittajien hinnoittelemia riskilisiä, mikä nostaa arvopaperien hintoja ja pienentää siten volatiliteettia.”

Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka on laskenut korkotason ennätyksellisen alas. Tämä on laskenut yritysten velanhoitokustannuksia, mikä puolestaan on parantanut niiden tuloksia ja osingonjakokykyä. Rahoituksen hyvä saatavuus ja matala hinta vähentävät negatiivisia yllätyksiä yritysjoukkolainamarkkinoilla, mikä myös parantaa yritysten taseiden tilannetta ja vähentää volatiliteettia joukkolainamarkkinoiden lisäksi myös osakemarkkinoilla, Laakkonen toteaa.

Yksi riskejä alentava tekijä saattaa olla myös talouden runsas likviditeetti.

”Globaalilla tasolla runsas likviditeetin määrä on kasvattanut eri sektoreiden käteisvarallisuutta, mikä on näkynyt esimerkiksi voimakkaana talletuksien kasvuna pankeissa”, Laakkonen toteaa. Suurten käteisvarojen ansiosta arvopapereille löytyy uusia kiinnostuneita ostajia helpommin hintojen laskiessa. Siten hinta ei muutu lopulta kovin paljon ja volatiliteetti jää vähäiseksi.

Myös maailmantalouden myönteisillä näkymillä on vaikutusta sijoittajien rauhallisuuteen.

Alkuvuoden 2017 osakekurssien nousun ja matalan volatiliteetin taustalla ovat myös kohentuneet talousnäkymät ja siten odotettujen tuottojen kasvu. Laakkosen mukaan globaali talouskasvu on ollut vakaata, ja vaikka maailmantalouden kasvu on ollut historiaan nähden matalaa, varsinaisia taantumassa olevia maita on maailmassa tällä hetkellä vain vähän.

Poliittisille uutisille ei anneta suurta painoarvoa

Kolmas syy alhaiseen volatiliteettiin voi olla rahoitusmarkkinoiden rakenteelliset muutokset.

”Rahoitusjärjestelmän lisääntynyt sääntely on hillinnyt pankkien riskinottoa ja kohentanut niiden vakavaraisuutta, mikä on voinut vähentää pankkiosakkeiden herkkyyttä epävarmuuden kasvulle. Myös passiivisten rahastojen suosion kasvu on voinut vaikuttaa volatiliteetin tasoon vähentävästi”, Laakkonen toteaa.

Aiemmin poliittisen epävarmuuden kasvu on nostanut volatiliteettia. Nyt tällaista ilmiötä ei näy. ”Tutkijoiden mukaan markkinat antavat nykyään vähemmän painoarvoa poliittisille uutisille, sillä uutiset kertovat aiempaa vähemmän todellisista tulevista politiikkatoimenpiteistä”, Laakkonen toteaa.

Sijoittajat saattavat jättää jotkut poliittiset riskit huomiotta niihin kohdistuvan korkean epävarmuuden vuoksi.

”Osa tämänhetkisistä riskeistä (esim. brexit, ilmastonmuutos tai poliittinen fragmentaatio) ovat hyvin pitkän aikavälin riskejä, jonka kokonaisvaikutuksia talouteen ja siten arvopapereiden tuotto-odotuksiin on vaikea arvioida”, Laakkonen toteaa.

Kommentoi
Ylös
>