Makrotalous

Voiko valtio säästää liikaa? Ekonomistien pieni tutkimusvirhe johti kohtalokkaisiin seurauksiin

Matthijs Lof kertoo valtionvelan ja talouskasvun yhteydestä

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matthijs Lof kertoo, miten merkittävä tutkimus vääristi talouspoliittista päätöksentekoa.

Globaalin finanssikriisin iskettyä vuonna 2008 tarvittiin päätöksiä siitä mitä tulisi tehdä. Tulisiko talouskasvua elvyttää ottamalla lisää velkaa vai pitäisikö ennemminkin leikata valtion menoja ja näin sopeutua entistä alhaisempaan verokertymään?

Säästämispäätöksiä on aina vaikea saada läpi ilman kunnollisia perusteluita. Euroopan velkakriisin aikoihin kovia säästötoimia perusteltiin Harvardin yliopiston tutkijoiden julkaisemilla vaikuttavilla tutkimustuloksilla. Valitettavasti johtopäätökset perustuivat Excelissä tehtyyn näppäilyvirheeseen.

Tutkimustulos, joka kertoo korkean valtionvelan olevan ongelma

”Vuonna 2010 Harvardin tutkijat Carmen Reinhart ja Kenneth Rogoff julkaisivat yllättäviä tuloksia valtionvelan vaikutuksesta bruttokansantuotteen kasvuun”, kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matthijs Lof.

Historialliseen 44 maasta kerätyn datan perusteella tutkijat päättelivät, että valtionvelka hidastaa talouskasvua. Normaaleissa olosuhteissa valtionvelka ei ole ongelma, mutta velan määrän noustua 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta, hidastuu talouskasvu merkittävästi.

Reinhörten ja Rogoffin mukaan korkea valtionvelka hidastaa talouskasvua merkittävästi

Finanssikriisi oli juuri asettumassa ja Euroopan velkakriisi alkamassa. Seurauksena oli poliitikoiden huoli, joka konkretisoitui vaatimuksena velkaantuneiden maiden kulukuurista: velan määrää ei saa päästää liian korkeaksi tai talouskasvu hidastuu entisestään.

”Pelättiin, että pitää tehdä jotain ennen kuin 90 prosentin velkaantumisraja ylittyy”, Lof konkretisoi. ”Hallitukset halusivat leikata menojaan. Ajatuksena oli, että kun velka alenee, niin talouskasvu lähtee käyntiin. Jälkeenpäin oli nähtävissä, että talouskasvu ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. ”

”Tavoitteena olisi pitänyt olla talouskasvun elvyttäminen, ei velka itsessään”, Lof kertoo. Espanjan, Kreikan, Italian ja Portugalin valtioita painostetaan tekemään leikkauksia. Valtion budjetista säästettiin, ihmisiä lomautettiin ja irtisanottiin ”Kriisistä olisi voitu selvitä nopeamminkin, jos olisi toimittu toisin”, Lof arvioi.

Tutkimustuloksella oli poliittisia seuraamuksia…

Quartz on arvioinut Reinhartin ja Rogoffin tulosten poliittisia seurauksia poliitikkojen puheiden perusteella. Esimerkiksi komissaari Olli Rehn on esittänyt olevan yleisesti tiedossa, että vakavasti otettava tutkimus todistaa miten 90 prosentin velkataakan ylittyminen johtaa vuosia kestävään hitaaseen talouskasvuun.

Yhdysvaltojen entisen valtiovarainministerin Tim Geithnerin on myös kerrottu ylistävän Reinhartin ja Rogoffin tutkimusta. Reinhartia on myös kuultu suoraan Yhdysvaltojen budjettikomitean toimesta juuri näihin tutkimustuloksiin liittyen.  Näin ollen voitaneen päätellä, että Reinhartin ja Rogoffin tuloksilla on ollut poliittisia seuraamuksia.

…mutta tulos oli väärä

”Sitten tuli ongelmia”, Lof kertoo ja viittaa Herndon, Ashin ja Pollin julkaisemiin tuloksiin.  ”Osa Reinhartin ja Rogoffin datasta oli jätetty julkaisematta ja taulukkolaskentaohjelmaan oli syötetty kaavoja väärin”. Uudelleen tehty analyysi osoitti, että kyseessä ei ollut pelkkä kauneusvirhe vaan myös tehdyt johtopäätökset olivat väärät. Kytkös bruttokansantuotteen kasvun ja valtionvelan välillä oli samanlainen riippumatta siitä, oliko velan määrä yli vai alle 90 prosenttia.

”Myös muut tutkimukset tulivat samaan johtopäätelmään epälineaarisen mallin olemassaolosta: 90 prosentin velka ei ollutkaan mikään maaginen raja-arvo”, Lof kertoo.

Kuuluisa makroekonomisti Miles Kimball analysoi Reinhartin ja Rogoffin datan uudestaan ja kiteytti asian blogissaan näin: ”Emme löytäneet datasta piirunkaan vertaan todistetta sille, että korkea valtionvelka vaikuttaisi negatiivisesti talouskasvuun.”

Matthijs Lofin omat tutkimukset keskittyivät kausaalisuuden selvittämiseen. Oliko tosiaan niin, että valtionvelka hidasti talouskasvua, vai voisiko prosessi mennä toisin päin? Lof ja Malinen tutkivat eri maista kerättyä dataa ajan funktiona ja selvittivät:

  1. Miten tänä vuonna lisääntynyt valtionvelan määrä ennustaa seuraavan kymmenen vuoden talouskasvua?
  2. Miten tämän vuoden talouskasvu ennustaa seuraavan kymmenen vuoden valtionvelan määrää?

Kuulostaa monimutkaiselta, mutta tulos oli yksinkertaisuudessaan seuraava.

Matthijs Lofin tulokset osoittavat kausaalisuuden suunnan. Talouskasvu vähentää valtionvelkaa, mutta valtionvelka ei vähennä talouskasvua

”Valtionvelka ei vaikuttanutkaan talouskasvuun, vaan tapahtumaketju meni toisin päin”, Lof kertoo. Lofin mukaan tulos on looginen: ”Talouskasvun myötä useampi työtön pääsee töihin ja maksamaan veroja. Toisaalta jo töissä olevat saavat paremmassa taloustilanteessa parempaa palkkaa, joka kerryttää verotuloja entisestään. Tällöin valtioilla on varaa maksaa velkaa pois.”

Voiko valtio sitten säästää liikaa? Ainakin kansainvälisen valuuttarahaston pääekonomistin mukaan verojen kiristäminen ja valtioiden kulujen leikkaaminen aiheuttivat paljon enemmän vahinkoa taloudelle kuin alun perin arvioitiin.

9 kommenttia
Avatar
Bernstein 21.12.2017
| |
On useita syitä, miksi Lofin saama tulos ei päde Suomessa: ”Talouskasvun myötä useampi työtön pääsee töihin ja maksamaan veroja." -Talouskasvu ei takaa niiden työllisyyttä, jotka eivät halua tehdä töitä tai suostu/kykene kouluttautumaan niihin töihin, joiden tekijäpula on talouskasvun pullonkaulana. "Toisaalta jo töissä olevat saavat paremmassa taloustilanteessa parempaa palkkaa, joka kerryttää verotuloja entisestään." -Suomen massiivisen julkistalouden palkankorotukset lisäävät veroja enemmän kuin tuovat talouskasvua verotulojen ja kulutuskysynnän kautta. Vain vientivoittoisten alojen palkankorotukset toimivat kuten Lof on laskenut. Palveluammattienkin vain välillisesti. "Tällöin valtioilla on varaa maksaa velkaa pois.” -Suomen valtio ei suinkaan maksaisi velkaa pois vaan kasvattaisi julkista taloutta. Julkistalouden pöhö on kasvanut jo yli kriittisen rajan, jossa siitä elantonsa saavien äänestäjien määrä vaikuttaa ratkaisevasti talouspolitiikkaan. Istuva hallitus ei noususuhdanteessa uskalla esittää velkojen takaisinmaksua, koska sen on vaalivoiton turvaamiseksi luvattava julkiselle alalle palkankorotuksia. Oliko se edellinen hallitus(Jyrki K) kun lupasi Soten takia työttömyysuhan alle joutuneille kuntatyöntekijöille(pomoportaalle siis) viiden vuoden palkan olipa töitä tai ei? Ei ollut toki Jyrkin vika: Demokratia on järjestelmä, jossa äänestäjille annetut lupaukset ovat joko toteuttamiskelvottomia tai muuten vaan äärettömän typeriä. Viisaat lupaukset vievät oikotietä oppositioon. Nykyinenkin hallitus on saanut karvaasti kokea, että taloudessa oikeassa oleminen on varma tie poliittiseen itsemurhaan. Sellaisenkin talouslaskennan algoritmin olen nähnyt, jossa paras kasvun tae on tuloerojen kasvattaminen. Sopivissa rajoissa tietenkin, koska rikas tuskin jaksaisi syödä kovin monta kotimaista makkaraa enemmän kuin köyhä. Joka kuitenkin tällaista missään vaalikauden vaihessa suustaan päästää, saa varautua siihen, että joku ns tutkiva journalisti(suom. narsistisen pers.häiriön omaava toimittaja) kaivaa sen esiin viimeistään virallisen median pakollisessa vaalitentissä.
Avatar
joulupossu 23.12.2017
| |
Eläisitte porsaat sossuntuilla niin se kannstaisi teitäkin puhumaan hiukan järkeä sisältäviä lauseita...
Henri Blomster
Henri Blomster 24.12.2017
| |
@Berstein Tarkennuksena vielä, että Lofin tulos on, että korkea valtionvelka ei vaikuta talouskasvuun. Ja toisekseen, että talouskasvulla on statistisesti merkittävä vaikutus valtion velan määrän vähenemiseen. Ja datana on 20 maata (sisältäen Suomen) ja aika pitkä aikaväli. Ja nuo lainaukset liittyvät siihen, miksi Lof pitää tulosta järkeenkäypänä. Sikäli noissa kommenteissasi ei ole mitään mikä kyseenalaisi itse tuloksen. Ne siis pikemminkin kyseenalaistavat tulosten selittämistä. Joka tapauksessa mielenkiintoisia kommentteja. Joo, talouskasvu ei takaa, että kaikki päätyisivät töihin. Voisitko vielä perustella miksi tämä on yksinomaan Suomen ongelma? Toinen kysymys, miksi julkisen sektorin palkankorotukset sekoittaisivat pakan nimenomaan Suomessa, muttei vaikkapa Ranskassa? Ja kolmanneksi olisi kiva kuulla perusteluita miksi valtion velan poismaksu on ongelma nimenomaan Suomessa? Onko Suomi tässä kohti jotenkin vastuuttomampi toimija kuin vaikkapa USA, Japani tai Kreikka?
Avatar
Bernstein 24.12.2017
| |
E: "yhtälö saa liian suuret raja-arvot" PO "yhtälön ratkaisu saa liian suuret raja-arvot" EE: Eiköhän lopultakin lisätä tänne se E-toiminto??
Henri Blomster
Henri Blomster 26.12.2017
| |
Hyvä kommentti. Se on ihan totta, että julkistalouden kokoa ei ole tuossa inputtina ja että siellä on tuhat ja yksi muutakin tekijää, jotka vaikuttavat. Se, että valtionvelan määrästä ei löydy selkeätä raja-arvoa, jonka jälkeen talouskasvu hidastuisi merkittävästi ei tarkoita sitä, etteikö velan kasvusta tulisi olla huolissaan. Tästä toisesta kommentista en saanut ihan selvää. Kirjoitatko vielä auki mitä toivot, niin katsotaan mitä voidaan tehdä?
Avatar
Bernstein 26.12.2017
| |
Se mitä toivon, on ekonomisteista koostuva virkamieshallitus, joka pistää talouden kuntoon, lakkauttaa ay-mafian, kaataa kannustinloukut ja sitoo duunarin palkat firman tulokseen. Kun tämä on tehty, voidaan palata normaaliin demokratiaan eli suurimman vaalivalheen arpajaisiin. ;) "Toisella kommentilla" tarkoittanet tuota "algoritmin" syötejuttua? Lofin yhtälö ei ehkä antaisi valtionvelalle ylärajaa, vaikka julkistalous paisuisikin, kunhan se nyt ei paisu aivan älyttömäksi. Yhtälö on kuitenkin ilmeisen herkkä poliitiikan äkkikäännöksille, joten sen soveltuvuus Suomen erityisoloihin olisi testattava erikseen. Vähän niin kuin noissa lentuturmajutuissa testataan simulaattorissa, voiko oletettu vika käytännössä aiheuttaa koneen maahansyöksyn. Tai ehkä julkistaloutta ei tarvitsekaan lisätä muuttujiin omana arvonaan, kun siellä on jo veroaste. Belgia oli jutussa mukana ja siellä on Suomeakin korkeampi veroaste, ilmeisesti juurikin julkistalouden kroonisesta pöhötaudista johtuen (25 years with public debt/GDP >90%). Itse asiassa julkistalouden koosta (julkismenot per BKT) löytyy siitäkin nopeasti dataa https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/ ja Suomi on siellä Ranskan jälkeen hyvänä kakkosena. Samaa mieltä tuosta, että valtionvelka ei ole peanuts, vaikkei se estäkään talouskasvua - ainakaan näillä koroilla, tällä työllisyysasteella ja toistaiseksi siedettävällä huoltosuhteella. Valtionvelka ja julkistalouden pöhö kuitenkin eroavat toisistaan ratkaisevasti siinä, että vain velan voi maksaa pois rahalla, kun taas julkisista suojatyöpaikoista ei pääse eroon kärsimättä vaaleissa rökäletappiota.

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2021 Salkkumedia Oy

Ylös