Oma talous

Matka ilman matkavakuutusta saattaa viedä perikatoon

​Matkalla sattuneet sairastumiset ja tapaturmat korvaava matkavakuutus on tarpeellinen aina, kun matkustaa, muistuttaa Finanssialan lakimies.

Viime vuonna 432 suomalaista tarvitsi konsuliapua sairastuttuaan tai loukkaannuttuaan ulkomailla, selviää ulkoministeriön tilastoista, kertoo Finanssiala tiedotteessaan. Suomalaiset tekivät viime vuonna ennätysmäärän matkustusilmoituksia, noin 267 000 kappaletta. Ulkomaanmatkoja suomalaiset tekevät vuosittain noin 10 miljoonaa.

Vaikka ulkomaanedustustojen tehtävänä on auttaa pulaan joutuneita suomalaisia, eivät ne suinkaan korvaa esimerkiksi sairaalakuluja.

Finanssiala ry:n vakuutustutkimuksen mukaan suomalaiset tiedostavat matkavakuutuksen tärkeyden. Suomalaisista 89 prosentilla on aina matkustaessaan henkilövahingot korvaava matkavakuutus. Sairaala- ja hoitokulut tai kotiinkuljetuksen kustannukset voivat nousta kymmeniin tai jopa satoihin tuhansiin euroihin.

Vakuutustutkimukseen vastanneista jopa kolmannekselle oli virheellinen käsitys, että vakavassa sairaustapauksessa potilas kyyditään kotimaahan valtion laskuun.

”Veronmaksajat eivät maksa pulaan joutuneiden kansalaisten hoito- tai muita kuluja tai kotiuttamiseen liittyviä kustannuksia. Tällaisia tilanteita varten on jokaisen matkustajan omalla vastuulla hankkia kattava matkavakuutus,” muistuttaa FA:n johtava lakimies Kirsi Suopelto.

Finanssiala uutisoi alkuviikosta lomareissulla vakavasti sairastuneesta suomalaisnaisesta, jonka vakuutusyhtiö lennätti lääkärin saattamaan hänet kotiin. ​Kesälomamatkalla Yhdysvalloissa ollut Mari Valjakka sairastui vakavasti ja joutui kahdeksaksi päiväksi sairaalaan. Kaikki kulut, mukaan lukien kotiinkuljetus lääkärin saattamana, korvattiin matkavakuutuksesta.

”Vakuutuksilla voi turvautua muunkin kuin tapaturmien tai sairastumisien varalle. Esimerkiksi matkatavaroiden katoamiseen tai lennon peruuntumiseen voi myös varautua matkavakuutuksella”, muistuttaa Suopelto.

Myös maksukortin käytössä ulkomailla kannattaa muistaa muutama seikka. Erityisesti pidemmälle matkalle on syytä varata useampi kuin yksi maksukortti siltä varalta, että yksi kortti katoaa tai varastetaan.

Toissa vuonna konsuliapua tarvitsi ulkomailla lähes 1200 suomalaista. Lukumäärä siis pieneni kolmannekseen. Määrän lasku johtuu tilastoinnin muutoksesta: vuoden 2017 tilastoissa on ainoastaan ne tapaukset jotka ovat vaatineet neuvojen lisäksi toimenpiteitä.

Lisätietoa matkustusturvallisuudesta.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Bernstein

    25.1.2018 at 20:05

    Näissä äläluulepääseväsikonsulinkyytiin-matkavakuutusjutuissa aina unohdetaan, että on muitakin tapoja matkustaa kuin pakkoseurallinen seuramatka ja muitakin kohteita kuin hikiset kaupungit, ankeat museot ja ruuhkaiset rannat.

    Joka noin väittää, kohtaa kuitenkin ”vakuutusrasismin”. Erilaisia ”kansanryhmien” syrjintätapoja keksiessään vakuutusrasismi pesee mennen tullen niin kansallissosialistit kuin nykyisen vihapuheteatterinkin.
    Tässä kaksi pahinta vakuutusloogista kummajaista, jolla halutaan syrjiä muita kuin passiivisia lomailijoita:

    1. ”Urheilurajoitukset”. Erityisen ankaria ulkomailla, joissa jo maantiepyöräily voidaan katsoa urheiluksi eli rekan alla syntyneitä vammoja ei korvata. Aivan varmasti urheiluksi katsotaan nouseminen ylös maanpinnasta millä tahansa muulla laitteella kuin Aurinkomatkojen Airbusilla, patikointi yli kahteen kilometriin(tai kolmeen ja puoleen, riippuen vakuutusyhtiöstä), sukeltaminen(jopa snorkkelilla), vesihiihto, melonta(jopa rauhallisella joella), purjelento(kokeneen lentäjänkin kanssa), kalliokiipeily(myös ferratalla, jossa varmistus on 100%) ja uiminen ”valvomattomassa tilassa”. Näihin kaikkiin voi tosin ostaa sikakalliin lisävakuutuksen, mutta benji- tai laskuvarjohyppyyn sekä riippu- ja varjoliitoon tietääkseni ei.

    Muista rajoituksista en tiedä, kun ei ole tullut muita hullutuksia vielä kokeiltua. Oleellista kuitenkin on, että kielletyistä lajeista ei ole vakuutusehdoissa täsmällistä kuvausta – luultavasti siksi, että vakuutussuunnittelijat eivät viitsi ottaa selvää eri harrastusten todellisista riskeistä.
    Tai vielä luultavammin siksi, että vakuutusyhtiölle jäisi monopoli päättää, milloin vahinko syntyi sallitun ja milloin kielletyn harrastuksen parissa.

    2. Ikärasismi. Jos olet oliko se nyt 45 vai 55-vuotias, sinun katsotaan menneen littanaksi jo laskuvarjoa päälle pukiessasi tai menehtyneen vuoristotautiin välittömästi astuttuasi Chamonix´ssä Aquille du Midille nousevaan kabiiniin.

    Mainitsematta jäi tietenkin vielä ”vakuutuslääkärirasismi”: Mikä tahansa vamma, joka on syntynyt päätettyäsi peruskoulun, johtuu ikärappeumasta eikä esimerkiksi lentokoneesta putoamisesta tai kaatuvan kaivinkoneen alle jäämisestä.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös