Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 marraskuussa 3,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 marraskuussa. Tammi-marraskuussa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 3,5 prosenttia vuodentakaisesta.
Kuva 1: Koko teollisuustuotannon (BCDE) työpäiväkorjattu muutos (%) edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta

Marraskuussa tuotanto kasvoi useilla päätoimialoilla. Eniten tuotanto kasvoi kaivostoiminnassa ja louhinnassa 9,6 prosenttia.
Metsäteollisuuden tuotanto kasvoi 6,9 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi 6,1 prosenttia ja elintarviketeollisuudessa tuotanto kasvoi 4,1 prosenttia vuodentakaisesta. Eniten tuotanto väheni kemianteollisuudessa 4,7 prosenttia.
Tuotantoluvut kuvaavat toteumaa, mutta tilaukset ennakoivat tulevaa. Tilausten kasvun perusteella teollisuuden noususuhdanne näyttäisi jatkuvan.
Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 marraskuussa 15,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-marraskuun aikana tilaukset kasvoivat 14,4 prosenttia vuodentakaisesta.
Kuva 2: Teollisuuden uusien tilausten vuosimuutos (%)

Yritykset saivat marraskuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän metalliteollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa sekä paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla. Metalliteollisuudessa tilaukset kasvoivat 21,4 prosenttia, tekstiiliteollisuudessa 6,7 prosenttia ja paperiteollisuudessa 6,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kemianteollisuudessa tilaukset laskivat 0,7 prosenttia vuodentakaisesta.
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kommentoi duurivoittoisia teollisuuslukuja tuoreeltaan Twitterissä.
Teollisuustuotannon nousu kuopastaan jatkuu. Marraskuussa tuotanto 3,4% ja uudet tilaukset 15,1% vuodentakaisesta. #talous pic.twitter.com/tgvQeaqme9
— Hannu Nummiaro (@HannuNummiaro) 10. tammikuuta 2018
Danske Bank ennustaa Suomen talouskasvun olevan myös tänä vuonna Pohjoismaiden kärkeä. Danske Bank arvioi Suomen ja Norjan bruttokansantuotteiden kasvavan tänä vuonna 2,3 prosenttia, kun Tanskassa kasvu on 2 ja Ruotsissa 1,7 prosenttia.
”Suomen talous on ollut perässähiihtäjä suhteessa muihin Pohjoismaihin. Nyt viimein kysynnän kasvu maailmalla nostaa Suomen vientiä ja yritykset ovat riittävän luottavaisia investoidakseen lisää. Lisäksi suomalaiset kotitaloudet pystyvät lisäämään tavaroiden ja palveluiden kulutusta”, tiivistää Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.