No siihen on hyvä syy. Nimittäin se, että et todennäköisesti ole keskivertosijoittajan prototyyppi. Se, jota ajatellen näitä yleisohjeistuksia annetaan. Aivan kuten se, että kaikkien ei ole optimaalista noudattaa keskivertoihmiselle suunnattuja virallisia ravintosuosituksia, ei myöskään sijoittamista koskevat yleisohjenuorat ole suinkaan jokaiselle yhtä sopivia.
Pidempään sijoittaneille tämä liene jo sangen selvää, mutta sijoitusuran alkuvaiheessa oleva noviisi saattaa vielä kyseenalaistaa omia, auktoriteeteistä poikkeavia ajatuksiaan ja miettiä, pitääkö ehkä kuitenkin ottaa osaavampien opeista vaari.
Mitä useammin alat puntaroida jonkin yleisesti suositellun toimintatavan ja oman näkemyksesi välillä, sitä todennäköisemmin kyse on tosiaan siitä, että et vain osu siihen sijoittajan kaavamaiseen prototyyppiin, joille valtaosa sijoitusohjeista tuntuu olevan tehty. Se mikä yleisesti ottaen, tilastojen ja laskimen valossa on hyvä neuvo, ei ehkä ole sinulle se paras ratkaisu.
Keskivertosijoittajalle tyypillisesti suositellaan, että taloudellisen riippumattomuuden pyrkimyksissä on syytä tavoitella vähintään puolen miljoonan salkkua. Tai mieluummin miljoonan, koska on tärkeää varautua riskeihin sekä varmistella rahojen riittävyyttä ja mukavaa elämää siihen kohtaan, kun joskus malttaa jättää työt muille.
Toinen tavallinen ohjeistus on se, että sijoitushorisontin tulee olla mahdollisimman pitkä. Niin osakkeiden kuin asuntojenkin kanssa. Ei pitäisi hötkyillä myymisen suhteen tai pyrkiä kotiuttamaan pieniä voittoja. Velkavipua ei etenkään kannata hyödyntää kovin aggressiivisesti, eikä ryhtyä asuntosijoittajaksi taloyhtiölainojen varassa. Mieluummin pyrkiä kasvattamaan omia tulojaan. Vaikka nämä ovatkin sangen järkeviä ohjeita, ne eivät silti ole jokaiselle niitä sopivimpia.
Sijoittajan stereotyyppi
Pääsääntöisesti sijoitussivustot, artikkelit ja oppaat kirjoitetaan siis sille tietylle sterotyyppiselle sijoittahahmolle, keskitien kulkijalle. Jos tästä oletusarvosta poiketaan, viitataan erityiseen kohderyhmään tai normista poikkeavaan elämäntilanteeseen.
Millainen tämä keskivertosijoittaja sitten on? Subjektiivisen havainnoinnin pohjalta piirtyvässä kuvassa näyttää siltä, että keskivertosijoittajalla on säännölliset palkkatulot, hieman siellä keskivertopalkkojen yläpuolella. Raha-asioita on hoidettu hyvin, eikä luottohäiriöitä ole, joten pankista on haettavissa ja saatavissa sijoituslainaa.
Profiiliin kuuluu niinikään, että on hankittu koulutusta ja vähintäänkin kohtalaisen urakehityksen makuun päästy. Keskivertosijoittaja viihtyy työssään, mutta parinkymmenen vuoden päähän hän jo mieluusti rakentaa näkyä vapaammista päivistä. Ei sitä sentään ihan koko elämää haluta sorvin ääressä pakertaa, kun vaihtoehtojakin on. Oletuksena kuitenkin on, että sinne asti palkka juoksee tasaisen nousujohteisesti ja työkykyä riittää.
Tyypillisellä sijoittajalla oletetaan olevan taloudessa toinenkin tienaava henkilö, joka tuo osaltaan talouteen turvaa ja vakuuttavuutta mahdollisiiin lainaneuvotteluihin. Puolison kanssa kartutetaan omaisuutta yhdessä myös jälkipolvia ajatellen ja omia mukavia eläkepäiviä pedaten. Elämä on monella tapaa vakaalla pohjalla.
Sijoittajabloggaaja Rikas Erakko puhuu blogissaan alle nelikymppisistä “nörttimiehistä” taloudellista riippumattomuutta tavoittelevan henkilön stereotyyppinä. Varmasti tässä on perää, mutta samaan aikaan vaikuttaa myös siltä, että nuorten ja keski-iän kynnyksellä olevien naissijoittajien määrä on lisääntymässä kovaan tahtiin.
Joka tapauksessa sijoittamisesta näyttää tulleen yhä laajemman kansanosan harrastus, joka koskee eri ikäryhmiä, koulutustasoja ja molempia sukupuolia. Ehkäpä sijoittajan stereotyyppejä muodostuukin lisää tai käsitys tyypillisestä sijoittajasta yhä muuttuu ja monipuolistuu.
Oma strategia yleisohjeita tärkeämpää
Asiantuntijaneuvoihin ja yleisiin taloussivustoihin vaihtelua tuovat sijoitusblogit. Niissä on se hienous, että siellä tämä erilaisten sijoittajien ja elämäntilanteiden kirjo tulee paremmin esiin. Voit kenties löytää sjoitusbloggaajan, jonka valtavirrasta poikkeava tyyli ja ratkaisut saattavat sopia sinullekin, esimerkiksi samantyyppisen elämäntilanteen vuoksi. Toki omat valinnat on syytä tehdä aina perustellusti, eikä vain kopioida muiden tekemisiä.
Samalla kun taloussivustot, lehdet ja foorumit pursuilevat näitä sinänsä hyviä yleisneuvoja, on kuitenkin tosiasia se, että monen strategia rakentuu täysin yksilöllisestä tilanteesta käsin. Tällöin vaihtoehtoisille näkökulmille sijoittamisesta on tilausta ja paras ratkaisu on usein jokin muu kuin se “yleinen” tai enemmistön kanta.
Tärkeintä onkin siis tuntea itsensä, oma henkilökohtainen tilanteensa, sen asettamat rajat ja mahdollisuudet riittävän hyvin, jotta voi niistä käsin valita tavoitteensa ja strategiansa. Kun tiedostaa oman sijoittajaprofiilinsa ja sijoittamisen tarkoituksen omalla kohdallaan on helpompi suodattaa asiantuntijoiden kommentteja, varoituksia ja ohjeita ja rakentaa määrätietoisesti sitä omannäköistään sijoitussuunnitelmaa ja siihen sopivia ratkaisuja.
Monipuolisen tiedon ja erilaisten näkökulmien etsiminen on ehkä yksi parhaista yleispätevistä neuvoista sijoitusasioissa, kunhan hankitun tiedon suodattaa ja suhteuttaa siihen omaan yksilölliseen tilanteeseen ja oman elämän tavoitteisiin.
Itselläni esimerkiksi vaakakupeista löytyi tärkeämmät tekijät, kuin pitkän aikavälin euromäärien optimointi tai vähäriskisimmän toimintalinjan valinta. Ei välttämättä järkevää, mutta omaan tilanteeseen ja profiiliin sopivaa.
Miten tarkkaan sinä olet profiloinut itsesi sijoittajana?
Rosita Juurinen
Matkabloggaava läppäriyrittäjä, ”vapausmentori” & piensijoittaja
www.matkaopasvapauteen.com