Yritysten toimiminen globaaleilla markkinoilla vähentää maantieteellisen hajauttamisen merkitystä.
Ikääntyminen on markkinoiden megatrendi, kertoo OP Varallisuudenhoidon strategi Patrik Moring.
Yritysten toimiminen globaaleilla markkinoilla vähentää maantieteellisen hajauttamisen merkitystä.
Väestö ikääntyy ja sitä kautta ikäihmisille suunnattujen palveluiden tarve kasvaa. ”Ikääntymisen megatrendi näkyy sijoituksissamme”, OP Varallisuudenhoidon strategi, Patrik Moring kertoo.
Patrik Moring kuvaa miten digitalisaatio ja globalisaatio muuttaa perinteistä käsitystä osakesijoitusten maantieteellisestä hajauttamisesta: ”Maantieteellisellä hajauttamisella on entistä pienempi merkitys, koska niin moni yritys toimii globaaleilla markkinoilla. ”
Moring painottaakin strategianäkemyksissään toimialoja ja sitä mihin tarpeeseen salkussa olevien yritysten tuotteet vastaavat. Moring siis hakee hajautushyötyä valitsemalla salkkuun eri toimialoja ja painottamalla globaaleja megatrendejä. ”Globaaleja megatrendejä on ikääntymisen ohella muitakin, muun muassa automatisaatio ja robotisaatio”, Moring muistuttaa.
Euroopan keskuspankin osto-ohjelman loppuminen
Euroopan keskuspankki lopettaa osto-ohjelmansa vuoden lopussa. ”Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että keskuspankin tase lähtisi laskemaan”, Moring muistuttaa. Tasetta ei ensi vuonna enää kasvateta, mutta Euroopan keskuspankki pitää taseensa ennallaan ostamalla erääntyneiden lainojen tilalle markkinoilta uusia lainoja.
Euroopan keskuspankki tulee siis edelleen olemaan aktiivinen toimija Euroopan joukkovelkakirjamarkkinoilla osto-ohjelman loppumisen jälkeenkin.
Euro heikkeni dollaria vastaan Euroopan keskuspankin torstaina antaman korko-ohjeistuksen jälkeen. Ohjeistuksen mukaan ohjauskorot pidetään nykyisellä tasollaan vuoden 2019 kesän ajan.
”Euro laski, koska markkinat olivat odottaneet koronnostoja ensi vuoden puolessa välissä. Ohjeistuksen mukaan koronnosto realisoituu näitä odotuksia myöhemmin, joten euro heikentyi”, Moring summaa.
Kokonaisvelan määrä ei tällä hetkellä aiheuta ongelmaa Suomessa
Kansainvälinen valuuttarahasto on varoittanut siitä, että kotitaloudet ja yritykset ovat ottaneet entistä enemmän velkaa. Vuodesta 2007 vuoteen 2016 velan määrä on kasvanut 116 biljoonasta 164 biljoonaan ja 43 prosenttia tästä velan kasvusta tulee Kiinasta.
Globaali julkinen velka on puolestaan noussut korkeimmalle tasolleen sitten toisen maailmansodan ja vuoden 1980-luvun velkakriisin.
Moring ei kuitenkaan koe, että velan määrän olisi Suomessa tällä hetkellä ongelma.
”Yksityishenkilöiden ei ole pakko sijoittaa, mutta isojen sijoittajien on hyvinkin kallista makuuttaa pääomaansa tuottamattomassa muodossa”, Moring muistuttaa.
Asuntomarkkinoista OP:n strategi Moring kertoo, että sijoittajat ovat tällä hetkellä keskeisessä osassa. Halpa lainaraha tekee asuntosijoittamisesta entistä kannattavampaa ja tilanne houkuttelee sijoituksia asuntoihin.
Likviditeetin tarve näkyy ensiksi osakkeissa
Äkkiseltään voisi kuvitella, että kun kerran sijoittajien rahaa on virrannut voimakkaasti nimenomaan asuntomarkkinoille niin olisi iso riski omistaa asuntoja.
”Se ei pelaudu ihan noin”, Moring selittää. Markkinoilla ei ole näkyvissä juuri nyt mitään sen isompaa huolta. Negatiivinen sentimentti osuisi kuitenkin pääosin osakkeisiin, ei asuntoihin.
”Kun sentimentti muuttuu, on seurauksena, että sijoittajat haluavat laskea riskitasoaan. Tiukassa tilanteessa olisi niitä, joiden olisi pakko myydä asuntonsa.
Suurella osalla asuntosijoittajia on kuitenkin sekä osakkeita, että asuntoja. Osakkeet ovat likvidejä, joten niitä myytäisiin sellaisessa skaalassa, että se riittäisi selkeään negatiiviseen kurssireaktioon.”
Asuntojen kohdalla hintareaktio alaspäin olisi Moringin arvion mukaan maltillinen tiukassakin tilanteessa. ”Suurin osa ihmisistä pystyisi istumaan asuntonsa päällä. Ilman pakottavaa tarvetta myyntiin jäisi hintareaktiokin maltilliseksi”, Moring kiteyttää.
