Nousevat korot ja kauppasota pitävät tunnelmat vaikeina myös loppuvuonna, arvioi Inderesin markkinaekonomisti.
Ensimmäinen vuosipuolisko on ollut kansainvälisillä osakemarkkinalla heikoin vuosiin. Näin huonoa ei kehitys MSCI World-indeksissä ole ollut vuoden 2010 jälkeen, toteaa markkina-analyytikko Marianne Palmu Inderesin aamukatsauksessa.
Kehitys on eri markkinoilla ollut tosin erilaista. Palmun mukaan laskukärjessä olivat kehittyvien talouksien pääindeksit. Esimerkiksi Kiinassa osakkeiden markkina-arvoista on sulanut yli 20 prosenttia tammikuun huipulta. Euroopassa Eurostoxx on laskenut vain 2,4 prosenttia ja USA:ssa S&P 500 on noussut loivasti 1,7 prosenttia. Teknologiaindeksi Nasdaq on puolestaan noussut peräti 8,8 prosenttia isojen teknologiayhtiöiden siivittämänä.
MSCI World-indeksissä H1 oli heikoin vuosikausiin. Pitkälti samat teemat kantavat H2:lle lähdettäessä: kauppasodan uhka ja korkojen nousu eivät hellitä, mutta talouden perusta on kunnossa. Makroanalyysi H2-tunnelmista julkaistu: https://t.co/xqBiRgEZEp pic.twitter.com/46O6s9MlxA
— Inderes (@Inderes) 2. heinäkuuta 2018
Not so good #China morning. Chinese stocks extend their losses, down 20.5% from their high in January! pic.twitter.com/39TxEPRcRh
— jeroen blokland (@jsblokland) 27. kesäkuuta 2018
Vaikeita aikoja on tiedossa loppuvuodellekin, Palmu ennustaa. Syynä epävarmuuteen on kauppasota suurten talousalueiden välillä.
”Talouden perusta on edelleen euroalueella ja USA:ssa vahva, mutta kauppajännitteistä heijastuva epävarmuus uhkaa murentaa sitä, mikä on jo näkynyt talousluvuissa pettymysten sarjana ja viimeaikaisina talousennusteiden laskuina etenkin euroalueella. Nyt pettymykset ovat lisääntyneet nopeasti myös USA:ssa, mikä kertoo siitä, että senkään talous ei ole immuuni epävarmuustekijöille”, ekonomisti toteaa.
Kauppasodan lisäksi myös kiristyvä rahapolitiikka tekee Palmun mukaan sijoittajan elämästä haastavaa.
”Loppuvuoden aikana Federal Reserveltä on odotettavissa vielä kaksi koronnostoa (yksi 0,25 %-yksikön nosto per kvartaali) ja Euroopan keskuspankkikin ilmoitti hiljattain lopettavansa arvopaperiostot vuoden lopussa kokonaan. Lisäksi rahapolitiikan normalisointitoimia on odotettavissa mm. Englannin keskuspankilta.”
Palmun mukaan nämä yhdessä lisäävät painetta korkojen nousulle niin valtion velkakirjoissa, yrityslainoissa kuin asuntolainoissakin.
Kauppajännitteissä piilee merkittävä riski myös korkonäkymälle, Palmu varoittaa.
”Mikäli tuontitullinokittelu edelleen konkretisoituu ja tulleja määrätään enemmän USA:n ja EU:n välille, lisää se hiljalleen painetta myös tuontihintoihin ja sitä kautta inflaatioon. Näin ollen tullinokittelulla on vaara päätyä kuluttajien maksettavaksi ja se voi saada keskuspankit reagoimaan rahapolitiikallaan muuttuneeseen talousympäristöön nykyennusteita nopeammin.”
Ekonomisti muistuttaa kuitenkin, että rahapolitiikka on kuitenkin edelleen etenkin euroalueella vahvasti elvyttävää, eikä Yhdysvalloissakaan vielä kiristävää.
