Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina (5. kesäkuuta) laskea odotetusti kolmea keskeistä ohjauskorkoa 25 korkopisteellä. Talletuskorko, joka toimii rahapolitiikan pääasiallisena välineenä, laski päätöksellä kahteen prosenttiin, mikä heijastaa EKP:n päivitettyä arviota inflaationäkymistä, pohjainflaation dynamiikasta ja rahapolitiikan välittymisen vahvuudesta.
Aiemmin tiistaina julkaistiin toukokuun euroalueen inflaatiotilastot. Inflaatio on nyt lähellä keskuspankin keskipitkän aikavälin kahden prosentin tavoitetta. Toukokuussa kokonaisinflaatio laski 1,9 prosenttiin huhtikuun 2,2 prosentista. Energian hintojen inflaatio pysyi negatiivisena, mutta ruoan hinnat nousivat hieman. Palveluiden inflaatio puolestaan laski 4,0 prosentista 3,2 prosenttiin. Palveluhintojen huhtikuun hyppy selittyi pääosin pääsiäisen matkailupalvelujen odotettua suuremmalla hinnannousulla.
EKP arvioi, että useimmat pohjainflaation mittarit tukevat inflaation vakiintumista noin kahden prosentin tavoitteeseen. Palkkojen kasvu on edelleen koholla, mutta se hidastuu asteittain, mikä tukee hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Korkopäätös sai tukea keskuspankin päivitetyistä ennusteista, joiden mukaan kokonaisinflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,0 prosenttia vuonna 2025, 1,6 prosenttia vuonna 2026 ja 2,0 prosenttia vuonna 2027. Inflaatioennusteita laskettiin maaliskuusta.
Alhaisemmat energiahinnat ja vahvempi euro selittävät pääosin ennusteiden tarkistuksia alaspäin. Ilman energian ja ruoan hintoja lasketun pohjainflaation ennakoidaan pysyvän lähes muuttumattomana 2,4 prosentissa vuonna 2025 ja 1,9 prosentissa vuosina 2026–2027.
Euroalueen inflaationäkymiin liittyy kuitenkin tavanomaista enemmän epävarmuutta, joka johtuu globaalin kauppapolitiikan ailahtelevuudesta.
Energian hinnan lasku ja vahvempi euro voivat painaa inflaatiota. Tämä voi voimistua, jos korkeammat tullit vähentävät euroalueen viennin kysyntää ja ylikapasiteetista kärsivät maat ohjaavat vientiään euroalueelle. Kauppajännitteet voivat lisätä rahoitusmarkkinoiden volatiliteettia ja riskin karttamista, mikä heikentäisi kotimaista kysyntää ja siten myös inflaatiota.
Sitä vastoin globaalien toimitusketjujen sirpaloituminen voisi nostaa inflaatiota tuontihintojen nousun ja kotimaisen kapasiteetin pullonkaulojen takia. Puolustus- ja infrastruktuuri-investointien kasvu saattaa myös kiihdyttää inflaatiota keskipitkällä aikavälillä.
Talousnäkymät ja riskit
Euroalueen bruttokansantuote (BKT) kasvoi 0,6 prosenttia vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, ja työttömyys laski 6,2 prosenttiin – alhaisimmalle tasolle euroalueen historian aikana. Vaikka teollisuus on vahvistunut osittain viennin aikaistamisen vuoksi, palvelusektori on hidastumassa, ja epävarmuus kauppapolitiikassa painaa investointeja.
EKP ennustaa, että euroalueen BKT kasvaa 0,9 prosenttia vuonna 2025, 1,1 prosenttia vuonna 2026 ja 1,3 prosenttia vuonna 2027. Kotitalouksien kasvavat reaalitulot, vahvat työmarkkinat ja helpottuneet rahoitusehdot tukevat kasvua keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi puolustus- ja infrastruktuuri-investointien lisäys vahvistaa kasvunäkymiä.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde korosti kuitenkin torstaina, että kasvun riskit ovat kallellaan alaspäin. Kauppapolitiikan epävarmuus, mahdollinen rahoitusmarkkinoiden hermostuneisuus sekä geopoliittiset jännitteet, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Lähi-idän kriisi, voivat heikentää kasvua entisestään. Sitä vastoin näiden jännitteiden ratkeaminen voisi parantaa kasvunäkymiä ja vahvistaa taloudellista aktiivisuutta.
Korkojen lasku on helpottanut yritysten lainansaantia: uusien yrityslainojen keskikorko laski huhtikuussa 3,8 prosenttiin. Myös asuntolainojen korko pysyi maltillisena 3,3 prosentissa.
Vaikka euroalueen pankkien taloustilanne on yleisesti ottaen hyvä, EKP varoittaa rahoitusvakauden riskeistä, jotka johtuvat erityisesti globaalin kauppapolitiikan epävarmuudesta. EKP painottaa, että makrovakauspolitiikka on ensisijainen työkalu näiden riskien hallintaan.
Tariffit jarruttavat euroalueen talouskasvua
EKP:n kesäkuun 2025 perusskenaariossa Yhdysvaltojen tavaratuonnin tullit pysyvät toukokuun tason tuntumassa ja epävarmuus laskee hitaasti vuoden 2027 loppuun mennessä. Tässä perusurassa EU ei tee vastatoimia, mutta Kiina vastaa symmetrisesti. Yhdysvaltojen efektiiviseksi tullitasoksi arvioidaan noin 40 prosenttia Kiinalta tuotaville tavaroille ja palveluille, kun muilta mailta taso olisi 10 prosenttia.
Kauppapoliittisen epävarmuuden kasvu hillitsee vientiä erityisesti siksi, että se vaikuttaa kielteisesti investointeihin ulkomailla, mutta myös epäsuoremmin kotimaisiin investointeihin ja kulutukseen. Tämän seurauksena euroalueen BKT:n kasvun arvioidaan olevan kokonaisuudessaan lähes 0,7 prosenttiyksikköä matalampi vuosien 2025–2027 aikana. Sen sijaan Yhdysvaltojen tullien ja epävarmuuden vaikutus euroalueen HICP-inflaatioon nähdään maltilliseksi.
Lievässä skenaariossa vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä EU ja Yhdysvallat pääsisivät sopimukseen tullien poistamisesta, Kiina vähentäisi tullejaan ja yleinen epävarmuus laskisi nopeammin. Tässä tapauksessa Yhdysvaltojen efektiivinen tullitaso laskisi 13 prosenttiin. Lievässä skenaariossa euroalueen kasvunäkymät vahvistuisivat 0,3-0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2025-2026 perusskenaarioon verrattuna, mutta vaikutus inflaatioon olisi maltillinen.
Vakavassa skenaariossa puolestaan Yhdysvallat kiristäisi tullejaan enemmän ja EU asettaisi vastatulleja. Tällöin Yhdysvaltojen tullitaso voisi nousta 28 prosenttiin, ja epävarmuus pysyisi korkeana pitkään. Nämä vaihtoehtoiset polut heijastuisivat suoraan vientiin, investointeihin ja talouskasvuun.
Kauppapoliittinen epävarmuus ja kilpailupaineet – esimerkiksi Kiinan halvemmat tuotantokustannukset erityisesti auto- ja koneteollisuudessa – vaikeuttavat euroalueen vientinäkymiä. Samalla vahvistunut euro tekee euroalueen tuotteista vähemmän kilpailukykyisiä globaaleilla markkinoilla.
