Analyysi: Trumpin tullifarssi oli katastrofi aloittelevalle sijoittajalle

Onko kenenkään Yhdysvaltain presidentin virkataival sataan vuoteen alkanut yhtä huonosti osakemarkkinoiden näkökulmasta kuin Donald Trumpin aikavälillä 20.1.-8.4.2025?

Selvitimme asiaa. Ei ole. Tästä on aiheutunut huomattavaa haittaa sijoittajille.

Asiasta tekee erikoisen se, että markkinamyllerryksen voidaan katsoa johtuvan presidentti Donald Trumpin ja hänen hallintonsa omista toimista päinvastoin kuin koronakriisi 2020 ja finanssikriisi 2008, joiden syy-seuraus -suhteet olivat huomattavasti moniulotteisemmat.

Aivan aluksi on todettava, että vasta valittu presidentti on todennut useaan otteeseen edeltäjänsä Joe Bidenin olleen huonoin presidentti Yhdysvaltain historiassa. Näistä toteamuksista ovat kirjoittaneet esimerkiksi Sky News 22.7.2024, Politico 4.3.2025 ja Fox 5 Atlanta 18.4.2025.

”Joe Biden on huonoin presidentti Yhdysvaltain historiassa tähän mennessä. Koskaan ei ole ollut presidenttiä, joka on aiheuttanut sellaista vahinkoa maallemme. Energiariippumattomuudesta siihen, että sallitaan miljoonat ja miljoonat laittomat maahanmuuttajat”, Trump kertoi Sky Newsin yhdysvaltalaisen yhteistyöverkosto NBC Newsin puhelinhaastattelussa.

Miltä kuulostaisi, jos presidentti Alexander Stubb haukkuisi edeltäjäänsä Sauli Niinistöä huonoimmaksi presidentiksi Suomen historiassa – tai vastaehdokastaan Pekka Haavistoa huonoimmaksi presidenttikandidaatiksi?

Ei varmasti ainakaan rakentavalta ottaen huomioon, että presidenttiä pidetään keskeisenä arvojohtajana ja esikuvana yhteiskunnassa.

Trump on korostanut useaan otteeseen osakemarkkinoiden tärkeyttä menestyksen mittarina, viitaten muun muassa BBC:n video 11.3.2025.

Kun katsotaan maailman seuratuimman osakeindeksin, yhdysvaltalaisen S&P 500:n tuottoa 55 pörssipäivän ajalta presidentin virkaan astumisen jälkeen, Trumpin tuoreimmalla kaudella tuotto jää heikoimmaksi kuin kenenkään muun USA:n presidentin alkutaipaleella viimeisen sadan vuoden aikana.

Näin on käynyt siitä huolimatta, että talouden perustilanne Yhdysvalloissa on ollut hyvä. Markkinat panikoituivat Trumpin ja hallintonsa äkkinäisistä, arvaamattomista tullipäätöksistä, jotka kulminoituivat niin sanottuun vapautuksen päivään ”Liberation Day” 2.4.2025, kuten hän itse päivää kutsuu.

SalkunRakentaja kirjoitti tulleista 3.4.2025 otsikolla Kauppasota on alkanut – Trumpin tullipäätös ravistelee osakemarkkinoita.

Trump ilmoitti 10 prosentin yleistulleista kaikille maille Yhdysvaltoihin kohdistuvalle tuonnille ja lisäksi niin sanotuista vastavuoroisista tulleista kymmenille maille, esimerkiksi Euroopan Unionille määrättiin 10 prosentin yleistulli ja 10 prosentin vastavuoroinen tulli.

Termi ”vastavuoroinen” on siksi erikoinen, että kyseinen tulli ei johdu toisen maan omista tuontitulleista vaan Yhdysvaltain kauppataseen alijäämästä kyseisen maan kanssa.

Hallinto toi julkisuuteen erikoisen taulukon, jossa oli esitetty muiden maiden perimät ”tullit, valuuttamanipulaatio ja kaupan esteet” Yhdysvalloille. Kyse oli kuitenkin suhdeluvusta, jossa USA:n kauppataseen alijäämä oli suhteutettu USA:n tuontiin kyseisestä maasta. Tämä prosenttiluku oli jaettu ”kiltteyden vuoksi” kahdella ja tästä luvusta muodostettu uusi kokonaistulli tuonnille Yhdysvaltoihin.

Tämä kuulosti todella suoraviivaiselta ja siltä, että tullimaksuja olisi tärkeä alkaa kerryttää mahdollisimman pikaisesti Trumpin sanoin tuhansia miljardeja dollareita, veronkevennyksiä ja liittovaltion velan lyhentämistä varten.

Esimerkiksi Kiinalle asetetut ensi vaiheen 34 prosentin lisätullit olisivat tarkoittaneet 150 miljardin dollarin lisätuloja, jos tuonti olisi säilynyt ennallaan. Sittemmin Kiinan tulleja on korotettu ja Kiina on vastavuoroisesti korottanut omia tullejaan Yhdysvalloille. Muiden maiden uudet tullit USA jätti sen sijaan 10 prosenttiin, ja sen ylittäville tulleille otettiin 90 päivän tuumaus- ja neuvottelutauko.

Markkina pakotti Trumpin pyörtämään päätöksensä nopeasti

Oman maan kansalaisille voi viestiä mitä lystää edeltäjien surkeudesta ja muiden maiden tekemästä ryöstöstä tai manipulaatiosta, mutta markkina – koostuen pitkälti myös oman valtion ja omien kannattajien toimijoista – on säälimätön.

Taustalla on USA:n pyrkimys pienentää isoa 1,2 biljoonan dollarin kauppataseen alijäämäänsä sillä, että valmistusta siirtyisi muista maista uudelle mantereelle. Tämä ei kuitenkaan voi tapahtua hetkessä eikä äkkinäisin tullipäätöksin, kuten markkina osoitti.

Hämmästyttävää on se, että voimakas markkinareaktio tuli Trumpin hallinnolle yllätyksenä.

Isojen yritysten liiketoiminta perustuu pitkälti globaaliin kauppaan. Kun sille asetetaan äkkinäisiä, odottamattomia, huomattavia lisäkustannuksia, päätöksenteko yrityksissä ja itse kaupankäynti hidastuvat nopeasti. Kuluttajaluottamus kärsii.

Tehtaan rakentaminen uuteen maahan – tulleja välttääkseen – ei ole yritykselle pikaprosessi ja tuotteiden toimitusketjut maiden välillä ovat mutkikkaita. Samaan aikaan vallitsee epävarmuus siitä, kuinka vakaa hallintojärjestelmä ja sen päätöksenteko ovat tulevaisuudessa.

Markkinat tulevat varovaisiksi, jopa pelokkaiksi. Arvonmääritysteoreettisesti analyytikko arvioi yrityksille aiempaa pienempiä tulevaisuuden kassavirtoja ja diskonttaa ne nykyhetkeen aiempaa korkeammalla riskipreemiolla. Ei ole mikään ihme, että sijoittajat kääntyivät myyntilaidalle, ja S&P 500 -indeksissä nähtiin isompi kahden päivän pörssisyöksy kuin kertaakaan sitten koronapaniikin keväällä 2020.

Itse asiassa keskiviikon ja perjaintain 2.-4.4.2025 välillä nähtyä 10,5 prosentin kurssipudotusta isompia syöksyjä on nähty 1940-luvun jälkeen vain kolmessa kriisissä: kahdesti syksyn 1987 pörssiromahduksessa, kerran koronakriisin eskaloituessa maaliskuussa 2020 ja kerran finanssikriisin kärjistyessä marraskuussa 2008.

Vakavaa oli, että myös korkomarkkina reagoi voimakkaasti. Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan jälkimarkkinakorko oli 1.4.2025 tasolla 4,16 prosenttia. Pari päivää tulleista ilmoittamisen jälkeen korko laski varsin loogisesti osakemarkkinan mukana, kunnes kääntyi voimakkaaseen nousuun tasolta 4,0 prosenttia 4.4. tasolle 4,5 prosenttia 11.4.

Kahta päivää aiemmin eli 9.4. Trump ilmoitti laajamittaisesta perääntymisestä tullipäätöksissään.

Valtionlainan koron nousu tilanteessa, jossa USA:n valtion velkakirjoja on yleensä pidetty turvasatamana, kertoi sijoittajien paniikista myös korkomarkkinoilla. Puolen prosenttiyksikön koronnousu tarkoittaisi USA:n liittovaltion noin 36 biljoonan dollarin velassa 180 miljardin korkokulujen lisäystä vuodessa.

Kun S&P 500 -indeksin, eli 500 merkittävän Yhdysvalloissa listatun yhtiön, markkina-arvo on luokkaa 50 biljoonaa dollaria, noin kymmenen prosentin pudotus kahdessa päivässä tarkoitti laskennallisesti jopa yli 5 000 miljardin dollarin arvonlaskua sijoittajien kuten eläkeyhtiöiden salkuissa.

Menetykset ovat olleet mittavia – myös Suomessa

Koska monet eri kokoiset sijoittajat sijoittavat velalla, odottamaton arvonlasku pakottaa sijoittajia myymään omistuksiaan laskeviin hintoihin, asettamaan niille lisää vakuuksia tai suojaamaan sijoituksiaan uudella pääomalla. Kaikki tämä heikentää pääoman tuottoa.

Sijoituskirjailija Heikki Keskiväli tviittasi jo kahden päivän kurssilaskun jälkeen 5.4. Financial Timesin uutisesta, jonka mukaan hedgerahastot ovat joutuneet pakkomyymään omistuksiaan.

”Pankit pyytävät asiakkaitaan asettamaan lisävakuuksia, kun globaali myyntiaalto syö varojen arvoa.”, Financial Times kirjoitti.

Margin call tarkoittaa lisävakuuksien pyytämistä. Hedgerahastot ovat erikoisrahastoja, jotka tyypillisesti ottavat riskiä enemmän kuin tavalliset sijoitusrahastot. Suomalaiset eläkeyhtiöt sijoittavat myös kansainvälisiin hedgerahastoihin.

Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona 9.4. otsikolla Suomalaisten piensijoittajien osakkeita on jouduttu laittamaan pakkomyyntiin.

Arvopaperivälittäjä Nordnetin Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen kertoi pakkomyyntien lisääntyneen edeltäneestä viikosta alkaen asiakkailla, joilla on velkavipua. Pakkomyyntejä on hänen mukaansa tehty sekä suomalaisten että muiden pohjoismaisten asiakkaiden salkuissa.

Lehden mukaan Nordnetissa sijoituslainan luottosopimus on Suomessa noin 20 000 asiakkaalla ja käytössä vajaalla 10 000 asiakkaalla. Tyypillisesti luottoa suhteessa vakuuksiin on noin kolmannes.

Edellisen kerran vastaavassa tilanteessa oltiin koronakriisin aikaan 2020. Yleensä sijoittaja pystyy itse huolehtimaan ja ennakoimaan, että vakuuksia on riittävästi, vaikka kurssit tulevat alas, jos on ottanut sijoituksiaan varten lainaa. On hyvä muistaa, että joidenkin osakkeiden kurssit laskivat paljon enemmän kuin indeksi.

Esimerkiksi yhdysvaltalaisten teknologiaosakkeiden Nvidian ja Metan osakkeet ovat menettäneet kuukaudessa arvostaan 17 prosenttia ja Apple kahdeksan prosenttia.

Välittäjät vuolevat kultaa – aloittelijat menettävät lauman mukana

Yle uutisoi 10.4.2025, että Nordnetin ja OP:n palveluihin kohdistui poikkeuksellista ylikuormitusta.

Tämä kertoo, että kaupankäynti oli poikkeuksellisen vilkasta ja siten myös pankkien ja arvopaperivälittäjien välitysliiketoiminta teki kovilla kierroksilla niin sanotusti hilloa välityspalkkioiden muodossa.

Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan kehitysjohtaja Tanja Eronen kirjoitti 14.4.2025 artikkelin otsikolla Mikä viitoittaa sijoittajan tietä yli Trump-riskin?

Hän totesi eri sanoin saman kuin mikä tässä artikkelissa on todettu: ”Trumpin tullipäätökset johtivat markkinareaktioihin, joita ei ole nähty kuin suurimmissa kriiseissä.”

Hän kuten monet muutkin asiantuntijat lausuivat kaukaa viisaasti, että pää kannattaa pitää kylmänä. Tosin viisaimpia nämä neuvot olivat ennen kovaa nousupäivää, joka Yhdysvalloissa oli keskiviikkoa 9.4. ja Suomessa torstaina 10.4. Tullipäätökset pyörrettiin ison meren takana Suomen aikaa keskiviikkoiltana pörssin täällä jo sulkeuduttua.

Aikaa Liberation Day’stä oli kulunut yksi viikko.

Eronen kirjoittaa, että maanantaina 7.4. pörssien sukeltaessa voimakkaasti Nordean palveluja käyttävät osakesijoittajat lisäsivät sijoituksiaan, mutta rahastosijoittajien keskuudessa oli havaittavissa hermostuneisuutta.

”Päättömänkin viikon aikana Nordea pystyi vastaamaan asiakaskysyntään ja järjestelmät toimivat moitteetta. Viikko olikin erityisen hektinen henkilöstölle, joka neuvoi yhteensä noin 8 000 asiakasta sijoitusasioissa, joka on lähes kaksinkertainen määrä normaaliviikkoon verrattuna.”

Useimmilla on ollut vaikeaa

Erosen kommentti kertoo paniikista erityisesti niiden sijoittajien kohdalla, joille sijoittaminen ei ole kovin tuttua tai jotka ovat aloittelijoita. Rahastosijoittajat ovat lähtökohtaisesti kokemattomampia sijoittajia kuin suorat osakesijoittajat.

Toki riskihakuisilla – esimerkiksi teknologiapainotteisilla tai isoa velkavipua ottaneilla – sijoittajilla on ollut vaikeaa niin ikään. Varmasti useimmille muillekin sijoittajille tullisotku on aiheuttanut huolta. USA:ssa myös eläkkeet ovat suoraviivaisemmin riippuvaisia osakemarkkinoiden tuotosta kuin Suomessa.

Lauman mukana juokseminen pörssin kovassa ristiaallokossa ei yleensä kannata. Ei kannattanut tullikriisissäkään. Jos sijoittaja myi yhdysvaltalaisosakkeita toisena, kolmantena tai neljäntenä laskupäivänä 4.4., 7.4. tai 8.4 ja osti takaisin 9.4., hän sai osakkeita 7-9 prosenttia vähemmän kuin mitä hänellä niitä alun perin oli.

Mainittu 7-9 prosentin tuoton menetys vastaa kohtalaisen hyvän vuoden kokonaistuottoa pörssissä. Suunnilleen sama pätee, jos myi suomalaisosakkeita 5.-9.4. ja osti takaisin seuraavina päivinä. Suomessa päiväkohtaiset nousut ovat olleet loivempia.

Tämän lisäksi maksuun tulevat välityspalkkiot ja mahdolliset myyntivoittoverot.

On hyvä muistaa, että osakkeet ovat paloja yrityksistä, jotka harjoittavat liiketoimintaa ja pyrkivät myös sopeutumaan eri olosuhteisiin. Kun sinä huomaat, että markkinoilla on paniikki, joku isompi sijoittaja on sen jo huomannut ja reagoinut siihen. Joku myös koko ajan ostaa halventuneita osakkeita.

Markkinoita viisaampi on vaikea olla erityisesti kriisiolosuhteissa, koska tällöin viranomainen pyrkii tyypillisesti korjaamaan tilannetta. Näin kävi finanssikriisissä ja näin kävi tullikriisissä.

Tulevaisuus

Tulevaisuuteen katsottaessa en olisi kovin vakuuttunut siitä, että Yhdysvaltain hallinto pystyy samaan tasapainoon kuin esimerkiksi Suomen päätöksenteko- ja finanssijärjestelmä. Toki virheistä lienee opittu.

Saamme uutta informaatiota päivittäin ja USA:n massiivisten teknologiajättien intressit varmasti vaikuttavat päätöksentekoon. Ylen aamu-tv:n Jälkipörssissä 15.4. entinen Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi totesi osuvasti olleensa seminaarissa, jossa USA:n nykytilannetta oli verrattu kehittyvään markkinaan, eli Yhdysvallat markkinana käyttäytyy yhtä epävarmasti ja ennakoimattomasti kuin kehittyvät markkinat.

Kaikkia uutisia menneiden viikkojen äkillisen kurssisyöksyn seurauksista emme ole vielä kuulleet. Tullien korottaminen on todennäköisesti vaativa savotta, jossa on koko joukko muuttujia ja sijaiskärsijöitä. Mutkikkuudesta kertoo, että viikko sitten viikonloppuna uutisoitiin Trumpin hallituksen jättäneen älypuhelimet, reitittimet sekä tietyt tietokoneet tullien ulkopuolelle ja tämän koskevan myös Kiinasta tuotua teknologiaa.

Tullineuvottelujen vaativuus on sijoittajankin hyvä muistaa omistuksiaan allokoidessaan. Dollari on heikentynyt euroa vasten vuoden alusta lähes 10 prosenttia. Tämä huomioiden, S&P 500 -indeksi on hävinnyt OMX Helsinki -indeksille vuoden alusta noin 20 prosenttiyksikköä. Lisäksi Helsinki tarjoaa paremman osinkotuoton.

Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö yhdysvaltalaisosakkeet voi olla järkevä osa sijoittajan salkkua. Systemaattisesti niitä ei kannata koskaan pitää ylivertaisina kotimaisiin tai eurooppalaisiin osakkeisiin nähden.