Lähes puolet eli 48 prosenttia yrittäjistä sanoo, että osinkoverotuksen kiristys vähentäisi yrityksen kasvuhaluja. Osakeyhtiömuodossa toimivista yrittäjistä näin sanoo 64 prosenttia. Tämä selviää Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjägallupista. Gallupiin vastasi 1 128 pk-yritysten edustajaa.
”Yrittäjien viesti puoliväliriiheen on selkeä: Ei pidä kiristää osinkoverotusta, mutta kannattaa pohtia ansiotuloveron ja yhteisöveron alentamista”, puheenjohtaja Petri Salminen Suomen Yrittäjistä tiivistää.
Listaamattomien yritysten osinkovero nostetaan yritysmuodosta riippumatta yrittäjien keskuudessa ansiotuloveron rinnalla useimmin veroksi, joka vaikuttaa eniten haluun kasvattaa yritystä. Osakeyhtiöt voivat maksaa osinkoja omistajilleen.
Osakeyhtiöyrittäjillä osinkovero mainitaan selvästi useimmin ”eniten” kasvuhaluihin vaikuttavaksi veroksi. 27 prosenttia osakeyhtiöyrittäjistä nostaa sen eniten vaikuttavaksi. Toisena on osakeyhtiöyrittäjillä yhteisövero (16 %) ja kolmantena ansiotulovero (14 %). Toiminimiyrittäjillä eniten kasvuun vaikuttavat ansiotulovero (25 %) ja arvonlisävero (25 %).
”Osinkoverotuksen kiristäminen olisi myrkkyä yritysten ja koko talouden kasvulle. Se söisi monen yrittäjän motivaatiota kasvattaa yritystään. Jos ja kun halutaan kasvua, riski osinkoverotuksen kiristämisestä täytyy poistaa huolenaiheista. Yrittäjägallupin viesti päättäjille on yhtenevä tuoreen taloustieteellisen tutkimuksen kanssa”, Salminen sanoo.
Osinkoverotus rajoittaa kasvuhaluja erityisesti isommissa yrityksissä
Mitä enemmän työntekijöitä, sitä useammin listaamattomien yritysten osinkovero nousee eniten kasvuun vaikuttavaksi. Yksinyrittäjillä arvonlisävero nousee eniten vaikuttavaksi.
”Arvonlisäveron jo tehty kiristys vei kasvuhaluja ja -mahdollisuuksia pienimmiltä yrityksiltä, joista moni on toiminimiyrittäjä. Kiristys heikensi monien yritysten myyntiä ja kannattavuutta. Kaikki eivät pystyneet viemään veronkorotusta lopputuotteiden hintoihin, kuten Suomen Yrittäjät varoitti ennalta”, Salminen sanoo.
“Konkurssimäärät ovat kasvaneet viime aikoina rajusti. Joka viides yritys on ahtaalla. Siksi alv:n alarajan korottaminen 30000 euroon olisi tärkeä toimi pienimpien yritysten kannalta”, hän lisää.
Yrittäjät kannattavat laajalti perintö- ja lahjaveron poistamista, mutta kannatus muuttuu vastustukseksi, jos poisto rahoitetaan kiristämällä osinkoverotusta ja luovutusvoittoveroa, mitä esimerkiksi Risto Murron työryhmä on ehdottanut.
“Yhden veron alentaminen johtaa herkästi toisen korottamiseen. Talouden kasvutoimi voi muuttua helposti talouden laskutoimeksi”, Salminen varoittaa.
Erityisen vahvaa vastustus on teollisuudessa ja yli kymmenen työllistävillä yrittäjillä, joista vähintään 70 prosenttia vastustaa muutosta. Perintö- ja lahjaveron korvaaminen vain luovutusvoittoverolla saa yhtä vähän kannatusta. Sitä tukee viidennes yrittäjistä.
Näin listaamattomien yhtiöiden osinkoja verotetaan
Listaamattomasta suomalaisesta yhtiöstä saadun osingon verotus perustuu osakkeen matemaattiseen arvoon, joka lasketaan yhtiön edellisen tilikauden taseen perusteella.
Osingon määrästä enintään kahdeksan prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta verotetaan pääomatulona, josta 25 prosenttia on veronalaista ja 75 prosenttia verovapaata tuloa. Jos tämä pääomatulo-osingon määrä jää alle 150 000 euroon vuodessa, siitä peritään 7,5 prosentin ennakonpidätys.
Yli kahdeksan prosentin ylittävä osuus osingosta verotetaan ansiotulona, josta 75 prosenttia on veronalaista ja 25 prosenttia verovapaata. Ansiotulo-osingosta maksetaan vero progressiivisen ansiotuloverotuksen mukaan.
Jos osingon määrä ylittää 150 000 euroa vuodessa, ylimenevästä osasta peritään 28 prosentin ennakonpidätys ja verotuksessa pääomatulo-osingon veronalainen osuus nousee 85 prosenttiin.
Pääomatulon veroprosentti on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta.
Näin ollen listaamattoman yhtiön osingon verotus on selvästi edullisempaa kuin pörssiyhtiön osingon, kunhan osingon määrä ja osakkeen matemaattinen arvo mahdollistavat pääosin pääomatulona verotettavan osingon nostamisen.
Ihan samaa mieltä yritysomistajana. Listaamattomien yritysten omistajariski on paljon suurempi kuin listatuilla yrityksillä. Siellä on talot ja omaisuus usein yrityksen vakuutena. Siitä pitää palkita. Saattamalla ne samanlaiseksi pyllistetään suomalaiselle yrittäjyydelle. Oman yrityksen kasvattaminen loppuu siihen jos näin tapahtuu.