Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on julkaissut Kasvun ReStart -julkaisun, jossa se esittää toimia Suomen saamiseksi takaisin kasvu-uralle.
Suomen taloustilanne on historiallisen heikko, eikä pelkillä säästöillä voida turvata tulevaisuuden hyvinvointia. EK:n selvityksen mukaan yhden prosenttiyksikön nopeampi talouskasvu toisi 10 vuodessa 66 miljardia euroa lisää verotuloja.
EK esittää neljä keskeistä askelta talouskasvun vauhdittamiseen. Näitä ovat verotuksen keventäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen maahanmuutolla, sääntelyn keventäminen ja asennemuutoksen kasvuhalukkuuteen.
EK:n mukaan Suomi ei voi jäädä odottamaan talouskasvun palaamista itsestään. Kasvun mahdollistavat ratkaisut ovat olemassa, mutta ne vaativat poliittista tahtoa ja rohkeita päätöksiä.
Samalla EK kutsuu yritysten omistajat, hallitukset ja johdon tarkastelemaan liiketoimintansa mahdollisuuksia uuden kasvun näkökulmasta.
“Haastamme suomalaiset yritykset arvioimaan strategiansa uudelleen: tähtäävätkö ne aktiivisesti kasvuun ja investointeihin vai pitäytyvätkö ne liian varovaisessa toimintamallissa? Nyt on aika varmistaa, että myös yritysten strategia on linjassa tulevaisuuden kasvutavoitteiden kanssa”, EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell toteaa.
EK esittää useita muutoksia verotukseen
EK:n mukaan verotusta on kevennettävä investointien ja työn tekemisen kannustamiseksi.
Järjestö esittää, että yhteisöveroa lasketaan nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin vauhdittamaan yritysten investointeja. Perintö- ja lahjavero tulee poistaa kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi. Ansiotuloverotuksen ylimpien marginaalien keventäminen on EK:n mukaan työntekoon kannustamiseksi.
Lisäksi EK haluaa yksinkertaistaa osinkoverotusta kasvuhalukkuuden lisäämiseksi. Osinkoverotus tulisi uudistaa niin, että osingoista 1/3 on verovapaata ja 2/3 on
verotettavaa pääomatuloa.
Siten osinkoverotuksen uudistus on on kytköksissä yhteisöveron alentamiseen 15 prosenttiin. Näin osingon kokonaisverorasitus asettuu 32 tai 34 prosenttiin. Osinkoverotuksen uudistamista on Suomessa esitetty jo aiemmin useassa yhteydessä.
Järjestön mukaan neutraali ja suoraviivainen verojärjestelmä tukee kasvua, koska se ei vääristä päätöksiä tai lukitse pääomia. Seurauksena olisi tällöin yhdenvertainen ja yhdenkertainen verotus.
Kasvu tarvitsee pääomaa ja siksi verouudistuksen tavoitteena pitää olla pääomien
optimaalinen kohdentaminen, EK esittää, että tällöin pääoma pääsee kohdentumaan
uudelleen tehokkaammalla tavalla. Tuloksena on terveempi riskinotto, eikä
yrityksellä ole tarvetta askarrella taserakenteita tai osinkoja verosyistä.
Nykyään listaamattoman yhtiön jakama osinko jaetaan yhtiön nettovarallisuuden
perusteella pääoma- ja ansiotuloon. Siltä osin kuin osinko vastaa
nettovarallisuudelle laskettua kahdeksan prosentin tuottoa, osingon veronalainen
osuus katsotaan pääomatuloksi. Nettovarallisuudelle lasketun tuoton ylimenevän
osan veronalainen osuus katsotaan ansiotuloksi.
Tämän jaon tavoitteena on ollut rajata pääomatuloverotus yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle laskettuun kohtuulliseen tuottotasoon ja estää tätä suuremman tuoton nostaminen pääomatulona.
Tämän hetken osinkoveromalli ei sovellu nykypäivään
Maailma on kuitenkin muuttunut.
EK:n mukaan aineettoman pääoman ollessa nykyisin yhä tärkeämmässä asemassa tämä erottelu pääoma- ja ansiotuloon on vanhentunut. Yritysten tase ei nykyään riitä kuvaamaan toiminnan kokoa, eikä se korreloi tuoton kanssa.
EK uskoo, että sen esittämällä osinkoverouudistuksella merkittäviä pääomia vapautuisi uusiin kohteisiin. Osinkoja jaettaisiin todennäköisesti nykyistä enemmän, jolloin osinoveropohja vahvistuisi ja valtion verotulot kasvaisivat.
EK:n osinkoverouudistus tuottaisi verojärjerjestelmään myös nykyistä enemmän ennakoivuutta, koska se vähentäisi omistajien halua verosuunnitteluun ja pitäisi pääomat paremmin kierrossa.
Uudistus myös madaltaisi EK:n mukaan listautumiskynnystä. Lisäksi uudistus ratkaisisi myös ”polemiikin osinkoverotuksen keventämisestä holding-yhtiöitä ja osakevaihtoa hyödyntämällä”, järjestö toteaa.
