Milloin rahastojen myyntivoitosta ei tarvitse maksaa veroja? 

Sijoitusrahastojen myyntivoitosta ei sijoittajan tarvitse maksaa veroja Suomessa, jos kalenterivuoden aikana kaikkien myytyjen omaisuuserien – kuten rahastojen, osakkeiden, asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen – myyntihinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa.

Tätä verovapautta kutsutaan niin sanotuksi ”tonnin säännöksi”.

Sääntö on ollut käytössä Suomessa vuodesta 1993 alkaen osana tuloverolakia. Tätä säännöstä on jatkettu nykymuotoisena ilman olennaisia muutoksia, ja se on yhä voimassa.

Tonnin säännön tarkoituksena oli keventää hallinnollista taakkaa sekä verottajalta että veronmaksajilta: kun myyntihinnat ovat pieniä, verotettavien luovutusten selvittäminen sekä veroilmoitusten tarkastus vievät lähes saman verran resursseja kuin varsinaisen veron periminen tuottaa tuloja.

Säännöllä pyrittiin näin helpottamaan sekä kansalaisten että verohallinnon työtä, kun pienimuotoisia satunnaisia myyntejä ei tarvitse kirjata ja verottaa. Taustalla oli myös halu rohkaista yksityishenkilöitä osallistumaan säästämiseen ja sijoittamiseen ilman pelkoa pienistä veroseuraamuksista.

Tonnin sääntö ei koske vain rahastotuottoja

Verovapaus ei koske pelkästään rahastoja, vaan kaiken omaisuuden luovutuksia yhteensä: jos vuoden aikana sijoittaja myy esimerkiksi rahasto-osuuksia ja osakkeita, näiden yhteenlasketun myyntihinnan tulee jäädä alle 1 000 euron, jotta myyntivoitot olisivat verovapaita.

Heti kun kalenterivuoden koko omaisuuden luovutushintojen yhteissumma ylittää 1 000 euroa, kaikki kyseisen vuoden myyntivoitot ovat veronalaisia. Tällöin siis veroa maksetaan kaikista voitoista, eikä ainoastaan ylimenevästä osasta.

Kannattaa huomioida, että pienistä myynneistä syntyneitä myyntitappioita, jotka jäävät tonnin säännön sisälle, ei voi vähentää verotuksessa, sillä samassa tilanteessa voitotkaan eivät ole veronalaisia.

Nykyisessä järjestelmässä rahastojen myyntivoitoista maksetaan Suomessa pääomatuloveroa. Veroprosentti on 30 prosenttia aina siihen saakka, kun verovuoden pääomatulot ovat yhteensä 30 000 euroa. 30 000 euron ylittävältä osalta pääomatuloja verotetaan 34 prosentin verokannalla.

Myös rahastojen myyntitappiot ovat verovähennyskelpoisia: ne voi vähentää joko saman vuoden luovutusvoitoista tai, jos niitä ei ole riittävästi, muista pääomatuloista sekä viiden seuraavan verovuoden mahdollisista myyntivoitoista.

Verotukselliset erot tuottorahastoissa ja kasvurahastoissa

Rahastosijoittajan kannattaa selvittää aina, onko hän sijoittamassa tuotto-osuusrahastoon vai kasvurahastoon. Verotuksellisesti näissä on yksi keskeinen ero.

Tuotto-osuusrahastossa sijoittaja saa vuosittain rahaston tuottamaa tuottoa – esimerkiksi osinkoja tai korkotuloja. Tämä rahastoyhtiön jakama tuotto on verotettavaa pääomatuloa sinä vuonna, kun se maksetaan ulos. Kun tuotto irroitetaan rahasto-osuuden arvosta, vastaava summa vähentää osuuden arvoa tuoton irtoamispäivänä. Rahastoyhtiö pidättää ja tilittää veron automaattisesti maksetusta tuotosta.

Kasvurahastossa sen sijaan rahaston tuotot taas sijoitetaan automaattisesti takaisin rahastoon. Rahaston saamat osingot ja korot kasvattavat osuuden arvoa, mutta niistä ei makseta sijoittajalle vuosittaista tuottoa.

Tuottorahasto on useimmille sijoittajille verotuksellisesti edullisempi ratkaisu, sillä veroa maksetaan vasta, kun rahasto-osuudet myydään ja koko arvonnousu realisoidaan. Tällöin aiemmat tuotot ovat kasvaneet pääoman mukana.

Jos rahasto-osuuksia vaihdetaan saman sijoitusrahaston sisällä esimerkiksi kasvuosuudesta tuotto-osuuteen, vaihdosta ei synny verotettavaa tapahtumaa. Tällöin kyseessä ei verottajan näkökulmasta ole myynti, vaan pelkkä osuustyypin vaihto, eikä tästä synny verotettavaa tapahtumaa. Sijoittaja voi siis esimerkiksi vaihtaa tuotto-osuuden kasvuosuuteen ja päinvastoin veroseuraamuksitta, kunhan vaihto tehdään saman sijoitusrahaston sisällä. 

Jos sen sijaan vaihto tapahtuu kahden eri rahaston välillä, se tulkitaan normaaliksi myynniksi, jolloin mahdollinen myyntivoitto verotetaan asiaankuuluvalla pääomatuloveroprosentilla.