Suomessa rahastojen verotus kohdistuu pääasiassa myyntivoittoihin ja -tappioihin sekä tuottorahastoista maksettavaan tuottoon. Suomessa rahastoista saadut tulot verotetaan pääomatulona, ja verotus riippuu rahaston tyypistä sekä tuoton muodosta.
Suomalaiset rahastoyhtiöt ja välittäjät raportoivat automaattisesti kaikki liiketoimet Verohallinnolle, mikä yksinkertaistaa veroilmoitusten täyttämistä. Sijoittajan tehtäväksi jää tarkistaa esitäytetyt tiedot ja tehdä tarvittavat korjaukset erityisesti ulkomaisten rahastojen osalta.
Rahastojen myyntivoitot ja tuotto-osuudet verotetaan pääomatulona, jossa progressiivinen verokanta tulee voimaan yli 30 000 euron tulorajan ylittävissä osissa.
Alle 30 000 euron myyntivoitoista peritään 30 prosentin vero, kun taas ylimenevä osa verotetaan 34 prosentilla. Tämä progressio koskee kaikkia pääomatuloja, mukaan lukien osakkeiden ja rahastojen tuotot, mikä edellyttää sijoittajilta huolellista verosuunnittelua.
Myyntitappiot voidaan vähentää verotuksessa ensisijaisesti saman vuoden myyntivoitoista. Jos tappioita ei ole mahdollista kokonaan hyvittää, ne voidaan siirtää seuraaville viidelle verovuodelle. Tämä järjestelmä tarjoaa joustavuutta erityisesti markkinoiden heilahtelujen aikana.
Jos sijoittajan rahasto-osuuksien myynnistä tulee tappiota, se vähennetään kaikista sijoittajan pääomatuloista. Jos sijoittajalla ei ole lainkaan pääomatuloja tai niitä on vähemmän kuin vähennettäviä myyntitappioita, vähennys siirtyy seuraaville viidelle vuodelle.
Tuotto- ja kasvuosuuksien erot
Rahastojen verotus riippuu myös siitä, miten rahasto käsittelee tuottoja. Rahastoja jaetaan usein tuotto- ja kasvuosuuksiin, joilla on merkittäviä eroja verotuksellisessa käsittelyssä.
Tuottorahasto ja kasvurahasto eroavat toisistaan siinä, miten rahaston tuotto käsitellään ja milloin sijoittaja maksaa veroa. Tuottorahasto jakaa vuosittain rahaston tuottoa osuudenomistajille, kun puolestaan lasvurahasto ei jaa tuottoa vuosittain, vaan kaikki rahaston tuotot lisätään rahaston pääomaan ja näkyvät rahasto-osuuden arvon nousuna.
Tuotto-osuuksista maksetut vuosittaiset tuotot verotetaan välittömästi 30 prosentin ennakonpidätyksellä, kun taas kasvuosuuksien tuotto jää verotettavaksi vasta osuuden myynnin yhteydessä.
Tämä ero mahdollistaa veron siirron ajallisesti, mikä voi olla etu pitkäaikaisille sijoittajille.
Kasvuosuuksien valinta voi olla erityisen edullista, jos sijoittaja haluaa hyödyntää koron koron ilmiötä ilman välittömiä verovaikutuksia. Vaihtaminen tuotto- ja kasvuosuuksien välillä saman rahaston sisällä on verovapaata, mutta rahastojen välinen vaihto lasketaan verotettavaksi myynniksi.
ETF-rahastojen verotus noudattaa pääsääntöisesti samoja periaatteita kuin muidenkin rahastojen, mutta niiden kansainvälisyys tuo lisämuunnelmia. EU-alueella rekisteröityjen ETF:ien osingoista ei peritä lähdeveroja, kun taas Yhdysvalloista tulevista osingoista pidätetään 15 prosentin lähdevero.
Rahastojen verotus sisältää myös perussäännön poikkeamia
Pieniä summia säästävät rahastosijoittajat voivat hyötyä 1 000 euron verovapaasta rajasta, joka koskee kalenterivuoden aikana myytyjen osakkeiden ja rahastojen kokonaisarvoa.
Jos sijoittajan kalenterivuoden aikana myymän varallisuuden luovutushinnat ovat yhteensä alle 1000 euroa, on myyntivoitto verotonta.
On siis syytä muistaa, että pienten myyntien verovapaus ei riipu vuoden aikana tehtyjen voittojen tai tappioiden suuruudesta, vaan siitä, miten paljon sijoittaja on yhteensä myynyt omaisuuttaan.
Tähän 1000 euron pottiin lasketaan mukaan siis kaikenlaisen omaisuuden luovutushinnat ja hankintamenot, rahastojen ja osakkeiden lisäksi esimerkiksi asunto-osakkeiden tai kiinteistöjen luovutushinnat.
Verottaja ei kuitenkaan huomioi tätä rajaa automaattisesti, vaan sijoittajan on itse varmistettava, että myyntien summa pysyy alapuolella. Tämä edellyttää huolellista kirjanpitoa ja mahdollisesti välittäjän kanssa käytyä keskustelua.
1000 euron sääntö pätee myös myyntitappioon eli pienet tappiot eivät ole vähennyskelpoisia. Jos verovuoden aikana myydyn omaisuuden hankintamenot ovat olleet yhteensä enintään 1 000 euroa ja myyntihinnat myös yhteensä enintään 1 000 euroa ja myynneistä tulee tappiota, sijoittaja ei voi vähentää tappiota verotuksessaan.
Henkilöstörahastoihin liittyy myös oma poikkeamansa pääomaverotuksesta.
Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, joka hallinnoi yrityksen sille henkilöstörahastoerinä suorittamia tulos- tai voittopalkkioita ja muita henkilöstörahastolain mukaisia varoja, kuten henkilöstörahastoerän lisäosaa, sekä näiden erien sijoittamisesta kertyvää tuottoa ja rahaston mahdollisesti saamia lahjoitusvaroja.
Henkilöstörahastoista saadut tuotot verotetaan pääosin ansiotulona, ja 80 proenttia rahasto-osuuden arvosta on veronalaista.
Rahastojen myynnin FIFO-periaate
Rahastojen verotus riippuu myös siitä, missä järjestyksessä sijoittaja myy rahasto-osuuksiaan.
Sijoitusrahasto-osuuksien myynnissä sovelletaan yleensä FIFO-periaatetta (First In – First Out). Tällöin jokaisen erän myyntihinnasta vähennetään siihen kuuluvien osuuksien ostohinnat siinä järjestyksessä kuin olet hankkinut osuudet.
Rahastosijoittajan kannattaa kuitenkin pitää mielessä sekin mahdollisuus, että rahasto-osuuksien tapauksessa FIFO-periaatteesta on kuitenkin mahdollista poiketa. Rahastoyhtiön on pidettävä kaikista osuuksista rahasto-osuusrekisteriä, johon sen on merkittävä osuustodistuksen tai rahasto-osuusmerkinnän järjestysnumero.
Rahastosäästäjä voi halutessaan pyytää rahastoyhtiötä lunastamaan tietyn osuustodistuksen tarkoittamat tai tietyllä järjestysnumerolla hankkimasi rahasto-osuudet.
Lue myös tämä: Hankintameno-olettama on osakesäästäjälle hyödyllinen verotyökalu – siinä on kuitenkin rajoitteensa
