Kun maailmantalouden kasvu käynnistyy, suomalaiset yritykset tarvitsevat pääomia investointeihin ja omistajanvaihdoksiin. Yksityinen pääoma edistäisi rahoituksen saantia. Osinkoverotus on tässä keskeinen työkalu, Salminen totesi Turussa Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa lauantaina.
Suomalaisilla on nollakorkoisilla tileillään historiallisen suuri määrä rahaa, yli 115 miljardia euroa.
Salmisen mukaan tämä raha ja ihmisten yrittäjyysinto tulisi saada kohtaamaan. Tätä tavoitetta taas voidaan edistää kannustavalla verotuksella.
”Osakesäästötilin kautta olemme nähneet, että verotuksella on ohjausvaikutus. Suomalaisilla on jo yli 400 000 osakesäästötiliä, joissa olevien sijoitusten arvo on yli 2,5 miljardia euroa. Verotuksen kautta voidaan siis vaikuttaa.”
Salminen ehdotti osinkoverotuksen keventämistä esimerkiksi poistamalla nettovarasidonnaisuus, jotta eri toimialojen yrityksiä kohdeltaisiin tasapuolisemmin ja pääoman käyttö tehostuisi.
”Yrittäjyyden taustalla on usein halu menestyä taloudellisesti ja se on täysin hyväksyttävä tavoite. On hämmentävää, että tätä motivaatiota pyritään joskus leimaamaan epäilyttäväksi, vaikka juuri yrittäjien ponnisteluilla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskuntaa”, hän totesi.
Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus on Suomessa sidottu yhtiön nettovarallisuuteen eli käytännössä osakkeiden matemaattiseen arvoon.
Kun osinkoa jaetaan, lasketaan ensin omistamiesi osakkeiden yhteinen matemaattinen arvo, joka saadaan jakamalla yhtiön varoista velat ja jakamalla erotus osakkeiden määrällä. Saatu arvo määrittää, kuinka suuren määrän osinkoa verotetaan kevyemmin: kahdeksan prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta voidaan jakaa niin sanottuna pääomatulo-osingon huojennusosuutena, josta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia on verovapaata.
Tätä etua voi saada enintään 150 000 euroon asti vuodessa osakasta kohden. Kun kahdeksan prosentin raja matemaattisesta arvosta tai 150 000 euroa ylittyy, ylimenevä osinko verotetaan ankarammin – ensin pääomatulona ja sen jälkeen myös ansiotulona.
Jos osinkoa jaetaan yli kahdeksan prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, ylimenevä osa verotetaan pääosin ansiotulona, jolloin verotus riippuu henkilökohtaisesta tulotasosta ja progressiosta.
Käytännössä siis mitä korkeampi nettovarallisuus yhtiöllä on, sitä enemmän kevyemmin verotettua osinkoa voi jakaa. Jos osingot ylittävät tämän rajan, verotus kiristyy merkittävästi.
