Talousvalmentaja, joka osti 21 sijoitusasuntoa 18 kuukauden aikana

Mikko Sjögren on Suomen johtava rahataidon valmentaja ja hänen valmennuksensa ovat jotain perinteisen talousvalmennuksen ja standup -komiikan välimaastosta.
Mikko Sjögren Mikko Sjögren

Mikko Sjögren

Mikko Sjögren on kokenut sijoittaja, valmentaja, kirjailija ja valmennusyhtiö Varapuun perustaja. Tampereella autoinsinööriksi valmistunut yrittäjä toimi pitkään finanssialalla, ennen kuin havahtui yli kymmenen vuotta sitten siihen, että ihmisten talousosaaminen ei ole sillä tasolla, kuin mitä se voisi olla. Asiakkaiden huonot taloustaidot hankaloittivat sijoitustuotteiden myyntiä ja tämä innoitti Mikkoa ja Jaakko Savolaista perustamaan valmennusyhtiö Varapuun vuonna 2007.

”Ihmiset eivät malttaneet pysyä sijoituksissa niin kauaa, että olisi saatu aikaiseksi tuloksia. Kun seuraava kaveri kävi myymässä omia tuotteitaan niin salkku myllättiin monta kertaa vuodessa ympäri firmasta toiseen. Todettiin, että tässä olisi työnsarkaa”,  Sjögren muistelee.

Valmennusyhtiö Varapuun tarkoitus on opettaa ihmisille järkeviä taloustaitoja; miten tavallinen ihminen oppii taitavaksi rahan kanssa ja luodaan uskoa siihen, että hänkin voi vaurastua esimerkiksi sijoittamalla. Sijoitusneuvoja he eivät kuitenkaan anna, eivätkä myy mitään sijoitustuotteita.

Yhtiö on valmentanut yli 20 000 ihmistä 11 vuoden aikana. Vaikka kiinnostus sijoittamisesta ja rahasta lisääntyy koko ajan ja aiheen ympärille syntyy blogeja ja yrittäjiä, samantyylistä valmennusta ei tässä mittapuussa tee kukaan muu Suomessa. Varapuun tavoite on tuottaa 10 000 suomalaista taloudellista menestystarinaa.

”Taloudesta saadaan hyvin helposti pirun tylsää harmaata ekselivilkutusta, missä vilkkuu numeroita ja haisee kuittipöly”, Sjögren pohtii.

Talousvalmennuksessa täytyy Mikon mielestä olla kolme asiaa kohdallaan, jotta se on menestyksekästä.

  1. Sen tulee perustua oikeaan faktaan ja kokemukseen.
  2. Asia tulee esittää yksinkertaisella kielellä ja unohtaa turha finanssijargoni.
  3. Esitys tulee pystyä tekemään niin viihdyttävästi, että ihmiset jaksavat istua valmennuksessa monta tuntia.

”Meillä käy paljon vieraspuhujia eri firmoista ja se on se hankaluus, että välillä on pirun pätevä kaveri ja osaisi asiansa, mutta se asia ei tule pihalle niin, että tavallinen ihminen penkissä ymmärtäisi siitä yhtään mitään.”

Taisteluarvet kuuluvat sijoittamiseen

Sjögren on itse aloittanut sijoittamisen 1990-luvun alussa rahoilla, jotka hän sai vanhempien myydessä perheyrityksensä. 90-luvun alku ei kuitenkaan ollut se paras mahdollinen aika lähteä sijoittamaan. Mikko oli pitkälti pankki ja vakuutusyhtiöiden neuvojen varassa.

Sjögrenin menetettyä yli puolet sijoitetuista rahoista tuli koettua kantapään kautta, että ei kannata sijoittaa mihinkään mitä ei itse ymmärrä. Tämä onkin yksi hänen tärkeimmistä neuvoista; pitää ottaa niin kauan asiasta selvää, että tietää mihin on sijoittamassa ja miten sijoitus toimii. Menestys on Mikon mielestä huono opettaja, sillä yleensä vasta virheistä oppii. Jos virheistä ei opi niin virheen tekee uudestaan.

”Sijoittamisessa ei ole tietääkseni kukaan tehnyt virheetöntä suoristusta. Häviäminen kuuluu pelin luonteeseen.” Riskit pitäisi kuitenkin rajata Mikon mielestä sillä tavalla, että jos sijoitus kääntyy itseään vastaan niin ei jää tyhjän päälle.

21 sijoitusasuntoa 18 kuukaudessa

Sjögren päätti perehtyä talousalaan tarkemmin erilaisten ulkomaisten valmennusten, koulutusten, seminaarien ja kirjojen avulla. Opiskelujen avulla Sjögren oppi, miten varallisuutta pystyy suojaamaan ja hävityt rahat saatiin takaisin. Asuntosijoittamisestakin tuli vähän innostuttua ja Timo Metsolan opissa Sjögren osti 2000-luvun alussa 21 sijoitusasuntoa 18 kuukauden aikana.

”Silloin asuntosijoittamista pidettiin ihan hulluna ideana, nythän se on aika paljon kansan huulilla, jos 45 % aikuisväestöstä sanoo harkitsevansa sijoitusasunnon ostamista.”

Täytyy muistaa, että tuohon aikaan pankkimaailma ja asuntomarkkinat olivat erilaisessa asennossa. Sjögren koki tärkeän oppitunnin. Kun on oikeassa aikaan oikeassa paikassa ja pelipaikka tulee, niin haaste kannattaa ottaa vastaan. Mikko möi silloisen osakesalkkunsa ja loput rahat lainattiin pankilta.

”Toimistolla ilmapiiriä kuvasi se, kun parikymppinen assari tuli sinne töihin ja mietti, että ostaisiko ensimmäisestä palkasta hienot kengät vai sijoitusasunnon ja hän päätti, että taitaa ostaa sijoitusasunnon.” Mikko kuvailee, että tähän aikaan hän ja kollegat ei hengittänyt asuntosijoittamista, vaan porukka hyperventiloi sitä. ”Kaikki touhotti innoissaan samaan suuntaan, eikä kukaan edes ajatellut, että mitään olisi voinut mennä vikaan.”

Velkavipu jopa 100 prosenttia

Tuohon aikaan 15-20 neliöiset yksiöt Helsingin Kalliosta maksoi noin 50 000 euroa kappale, kun nykyään ne on 150 000 euroa. Ostettuihin asuntoihin tehtiin pieni siivous ja seinät maalattiin valkoiseksi, joka nosti asunnon arvoa kiinteistövälittäjän mukaan 10 000 euroa. Sjögren paineli uuden arvion kanssa pankkiin ja totesi, että meillä on nyt 10 000 euroa lisää vakuutta, että josko voisi ostaa yhden lisää.

Alkuvaiheessa pankki lainotti asuntoja välillä jopa 100 prosenttisesti. Tänä päivänä ollaan Mikon mielestä siinä tilanteessa velkavivun kanssa, että ei kannata mennä yli 70 prosentin. Jos on vähänkään rauhallisempi sijoittaja niin 50 prosenttia voisi näillä markkinoilla olla salkussa vipua.

Jälkeenpäin mietittynä, Mikko tuumaa, että ”olisi pitänyt ostaa itäisestä kantakaupungista kaikki, mitä siellä oli myytävänä.” Jossain vaiheessa pankki rupesi kuitenkin jarruttamaan vastaan.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
mtv mediatalo

Telia ostaa Bonnierin ja MTV:n

Seuraava artikkeli
EKP Euroopan keskuspankki rahapolitiikka raha

Taalerin toimitusjohtaja: ”Pankkikeskeisyyden aika on ohi”