Kriisit kasvattavat todennäköisyyttä euron hajoamiselle, varoittaa LähiTapiola.
Italian populistihallituksen paisuva budjetti huolettaa sijoittajia, sillä saapasmaassa hyväksyttiin yllättävän löysä budjettialijäämä. Italia antaa julkisen talouden alijäämän kasvaa 2,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuosina 2019–2021. Edellisen hallituksen tavoite oli 0,8 prosenttia.
Vaikka EU:n vaatimus 1,6 – 2,4 prosentin alijäämästä täyttyi niukasti, eivät kurinalaista talouspolitiikkaa toivoneet tahot voi olla tähän päätökseen tyytyväisiä.
Italian valtionlainojen korkojen nousu on jatkunut jo keväästä asti. Tuolloin populistiset Legan ja viiden tähden liike aloittivat hallitusyhteistyön. Maan 10 vuoden velkakirjan korko lähti syyskuun lopulla kovaan nousuun ja korko on noussut jo 3,3 prosenttiin.
Nyt saapasmaa on taipumassa tiukempaan budjettikuriin. Italia on EU:n painostuksesta johtuen taipunut pienentämään alijäämätavoitettaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2021. Ensi vuodelle maa kaavailee kuitenkin 2,4 prosentin alijäämää.
Italian budjettiriidalla voi olla myös kauaskantoisempiakin vaikutuksia, arvioi LähiTapiola tiedotteessaan.
Maan populistihallituksen lausunnot heti budjettiesityksen jälkeen olivat jyrkkiä. Italian hallitusedustajat sanoivat, että he eivät aio perääntyä budjettiesityksestään markkinoiden tai EU:n painostuksenkaan takia. Parlamentistakin kantautui jo puheenvuoroja jopa maan euroeron puolesta. Italian pääministerin Giuseppe Conten mukaan ero ei ole kuitenkaan vaihtoehto.
LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomistin, Jyri Kinnusen mukaan Italian ja EU:n välinen budjettiriita ja euroeroväläyttelyt voivat olla vain osa poliittista peliä, jolla italialaiset populistipuolueet valmistautuvat ensi vuoden EU-vaaleihin.
Riitely osaltaan heikentää myös euroalueen tulevaisuutta. Itsessään budjettiriita ei ole LähiTapiolan mukaan kasvattanut eurotuhon todennäköisyyttä merkittävästi. Se on silti yksi lisä toistuvien ongelmatilanteiden jatkumoon, jotka yhdessä tarpeeksi pitkällä aikavälillä nostavat todennäköisyyttä hajoamiselle.
”Vaikka euroalueen hajoamisen todennäköisyys on hyvin pieni tällä hetkellä, kreikkojen, populistihallitusten tai brexit –tyyppisten tapahtumien toistaminen tarpeeksi monta kertaa ja tarpeeksi pitkään kasvattaa todennäköisyyttä, että jotakin todella joskus tapahtuu”, Kinnunen muistuttaa.
