Kumppaniblogit

Lähtölaskenta käteisen katoamiseen

Rahoitusala ja pankit ovat kovassa digitalisaation aiheuttamassa murroksessa.

Nordea ja monet muut pankit ovat lanseeranneet useita mobiilimaksamisen menetelmiä ja samalla vähentäneet perinteisten konttoreiden kassapalveluiden tarjontaa ja tehneet käteisen nostamisesta osittain maksullista. Tämä on herättänyt närää perinteitä kunnioittavassa asiakaskunnassa, mutta pankkien on pakko pysyä mukana digitalisoituvassa kilpailussa voidakseen vastata uusille tuleville finanssialan toimijoille. Esimerkiksi saksalainen N26 on hyvä esimerkki äärimmäisen suositusta ja täysin mobiilista pankista.

Digitalisaation ohessa olemme toistaiseksi eläneet myös negatiivisten korkojen maailmassa. Negatiivisten korkojen tarkoituksena on ollut lisätä pankkien lainanantoa, rohkaista investointeja ja kulutusta yksilötasolla, ja samalla vähentää säästämisastetta talouskasvun nimissä. Mikäli tämä olisi heijastunut negatiivisiin talletuskorkoihin, pankin asiakkaiden olisi täytynyt maksaa pankille rahojensa pitämisestä tilillä. Mikä olisikaan parempi tapa saada rahat ulos talletustileiltä kontribuutioksi talouskasvulle kasvaneen kulutuksen ja investointien kautta. Useampi saksalainen pankki on ottanut käyttöön jo negatiiviset talletuskorot suurille talletuksille.

Idea pysyy edelleen hyvin radikaalina ja kyseenalaisena, sillä teoriassa todennäköisesti asiakkaat nostaisivat rahansa käteiseksi ja piilottaisivat ne patjan alle. Olosuhteet talletuspaolle ja finanssikriisille olisivat pedattu tässä tapauksesa.

Mutta mitä jos käteistä ei olisi? Jo 1990-luvulta lähtien taloustieteilijät ja finanssialan asiantuntijat ovat povanneet käteisen rahan katoamista kierrosta. Nykyisellä teknologian kehittymisen tahdilla asia tuntuisi äkkiseltään enää ajan kysymykseltä.

Mietitään ensin, kuinka käteinen katoaisi. Yksi mahdollinen skenaario on, että keskuspankki lopettaa rahan painamisen ja pankit ostavat kaikki kierrossa olevat setelit ja kolikot tallettamalla nämä asiakkaiden tilille. Tämä tietenkin voisi aiheuttaa käteisen ”hamstraamista” keräilymielessä. Mutta pankki voisi ostaa nämä setelit ja kolikot lievällä preemiolla (kuten joukkovelkakirjojen kanssa) ja tällöin seteleiden ja kolikoiden markkina-arvo kohoaisi. Pankkitalletukset korvaisivat tällöin setelit ja kolikot vaihdannan välineinä. Mikäli setelit eivät olisi enää vaihdannan välineitä, ne eivät enää täyttäisi rahan määritelmää.

Käteiden kadotessa yritysten ja asiakkaiden välinen maksuliikenne voidaan toteuttaa nykyäänkin tutuilla tilisiirroilla, korttimaksuilla ja mobiilimaksuilla. Pohjoismaissa mobiilimaksaminen ja korttimaksut ovat olleet jo pitkään suositumpia kuin käteisostot. Kuluttajien väliset maksutkin onnistuvat jo mobiilisti esimerkiksi MobilePayn ja Automatian lanseeraaman Siirto-sovelluksen kautta jopa 1700 euroon asti.

Vaikka käteinen raha katoaa kovaa vauhtia, se silti pitää osittain pintansa. Käteinen on tuttu, yleinen, jäljitettävä ja luotettava tapa tehdä transaktioita. Tarvittavan infrastruktuurin puute pitää edelleen käteistä suosiossa etenkin kehittyvissä maissa. Myöskään kaikilla kuluttajaryhmillä ei ole varaa tai mahdollisuutta avata pankkitiliä ja maksukorttia. Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla maksuttomien tilipalveluiden ja korttien tuominen markkinoille laajemmassa mittakaavassa.

Alla on havainnollistettu muutamia tilastoja käteisen käytöstä Euroopassa. Vuonna 2015, ainoastaan 36 % kaikesta maksuliikenteestä tehtiin käteisellä Suomessa. Nykyään luku lienee vielä vähemmän. Kreikassa, Italiassa ja Bulgariassa sen sijaan käteinen on voimissaan eikä puolella väestöstä välttämättä löydy edes pankkitiliä.

Lähde: G4S

Emme välttämättä ole kaukana käteisen katoamisesta eikä käteisen katoaminen välttämättä ole suuri huolenaihe taloudelle tai ostokäyttäytymiselle. Teknologiset innovaatiot luovat jatkossakin nopeampia, helpompia ja luotettavampia maksutapoja ja ne ovat aloittaneet jo lähtölaskennan käteisen katoamiseen. Negatiiviset korot ovat sen sijaan ruokkineet ajatusta jo pitempään.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—ReadPeak vapaasti artikkeliin sijoitettavan html-koodin skripti -->

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös