Suomessa etenkin Inderesin tuottama osakenanalyysi on herättänyt kiinnostusta myös Helsingin pörssin pienempiin yhtiöihin, sillä perinteisesti analyyseja on tuotettu vain pörssin suurimmille yhtiöille.
Toisin kuin pienet yhtiöt, keskisuuret yhtiöt ovat jo todistaneet liiketoimintamallinsa toimivuuden ja ohittaneet nopeimman kasvuvaiheensa. Toisaalta keskisuurten yhtiöiden kasvuvauhti ei ole vielä useimmissa tapauksissa siirtynyt kypsymiseen (maturity stage) suurten yhtiöiden tavoin. Tämä on yksi suurimmista kassavirtajureista, mikä tekee keskisuurista yhtiöistä mielenkiintoisia sijoituskohteita.
Mitä keskisuurilla yrityksillä olisi siis tarjottavaa sijoittajille? Ensinnäkin yhtiöt jotka eivät ole useiden analyytikkojen seurannassa, voivat tarjota osaavalle sijoittajalle houkuttelevaa arvostusta. Yhtiö ei ole yleisen hypen kohteena eikä välttämättä suuren yleisön tiedossa. Mikäli yhtiö astuu parrasvaloihin myöhemmin positiivisen tuloskehityksen myötä ja ilmestyy analyytikkojen seurantalistoille, tällöin analyytikkojen suosittelut alkavat ohjaamaan osakekurssia enemmän ylöspäin. Tämä yhdistettynä lupaaviin kasvunäkymiin voi tarjota hyviä tuottoja sijoittajalle.
Esimerkiksi kotimaisia keskisuuria yrityksiä vaivaavat muutamat keskeiset riskit ja kuriositeetit. Esimerkiksi monia kotimaisia keskisuuria yrityksiä saattaa seurata ainoastaan yksi Inderesin analyytikko. Tällöin kyseisen analyytikon sanalla on paljon valtaa vaihtoehtoisen informaation tai suosituksen puuttuessa. Inderesin TOP-3 listalta putoaminen on monta kertaa ajanut osakekurssin väliaikaisesti alas, vaikka näkymät eivät olisikaan muuttuneet. Saatavilla olevan informaation vähäinen määrä saattaa olla myös sijioittajalle heikkous ja tähän mielestäni Inderesin kaltaiset toimijat ovat tarttuneet kiinni esimerkillisellä tavalla.
Yhtenä kotimaisten keskisuurten yritysten heikkoutena on liiketoimintaympäristö. Suomessa sisämarkkinat ovat suhteellisen pienet ja keskisuuretkin yritykset saattavat olla hyvin riippuvaisia yhdestä asiakassuhteesta yhden suuren asiakkaan kanssa. Esimerkiksi monet teknologiayhtiöt ovat hyvin riippuvaisia Nokiasta. Yhdellä suurella asiakkaalla saattaa olla hyvin vahva neuvotteluvalta, mikä saattaa heijastua bruttokatteen vaihteluihin ja yhtiön tuottamaan kassavirtaan. Pienillä kotimaisilla markkinoilla suuren ja kestävän kasvun saavuttaminen voi olla yleisellä tasolla muutoinkin haasteellista.
Bruttokatteen ohella neuvotteluvalta saattaa aiheuttaa myös myyntisaamisten kiertoaikojen ja ostovelkojen kiertoaikojen muutosten johdosta “cash squeeze”-ilmiön, missä yhtiön likvidit varat hupenevat maksuaikojen venyessä. Yleensä suuret yhtiöt voivat neuvotella pitkät maksuajat maksuilleen kun taas pienemmät yhtiöt saavat huomattavasti lyhyemmät maksuajat ostoveloilleen. Jos velat maksetaan nopeammin kuin mitä asiakkaat maksavat yhtiölle, ongelmia on tiedossa. Lokakuun 2018 Yrittäjägallup raportoi, että lähes kolmannes suomalaisyrityksistä on kokenut taloudellista haittaa asiakkaiden maksuaikojen venymisen johdosta viimeisen kahden vuoden aikana.
Keskisuuret yritykset saattavat olla myös raskaammin velkaantuneita kuin suuret yhtiöt, sillä nopea kasvu yleensä rahoitetaan aluksi vieraalla pääomalla. Tämä voi alentaa yhtiöiden luottoluokitusta, mikä taas nostaa yhtiön rahoituskuluja.
Vaikkakin kotimaisia keskisuuria yrityksiä on usein ylistetty analyytikkojen ja taloustoimittajien puolesta, yksittäisten yhtiöiden kassavirta-ajurit, riskit ja kasvun potentiaali olisi arvioitava aina yhtiökohtaisesti. Ei liene oikeutettua väittää keskisuurten yhtiöiden tarjoavan systemaattisesti esimeriksi suuria yhtiöitä kovempia tuottoja, sillä Helsingin pörssin suurimman 25 yhtiön tuottoa kuvaava OMXH25 indeksi on noussut edeltävän 3 vuoden aikana +26,8 prosenttia ja OMX Helsinki Mid Cap on tuottanut samassa ajassa +25,1 prosenttia.
Sijoituspäätöksissä kuitenkin lopuksi ratkaisee saatavilla olevan informaation ja analyysin määrä pienistä ja keskisuurista yhtiöistä. Valitettavasti tämä informaation määrä on tällä hetkellä liian vähäistä, mutta toivottavasti muutosta parempaan on luvassa.