Tämä oli harmittava ja lyhytnäköinen päätös, joka perustui pitkälle siihen, että alan osaamista ei poliitikkojen ja virkamiesten keskuudesta löytynyt, ja keskustelu virtuaalivaluutoista ja erityisesti kryptovaluutoista pyöri lähinnä Bitcoinin, rahanpesun ja rikollisuuden estämisen ympärillä. Tulevaisuuden mahdollisuudet oli ilmeisesti jätetty selvittämättä.
Julkaisin aiheesta viime vuoden aikana useita suosittuja kirjoituksia sosiaalisessa mediassa, ja keskustelin aiheesta sekä kansanedustajien että verohallinnon virkamiesten kanssa. Kirjoitin myös esityksen, miten verotus voidaan korjata siten, että alan toiminta tulee Suomessa uudelleen mahdolliseksi.
Vaikka kaikki keskustelukumppanini ovat myöntäneet, että nykyinen malli on epäonnistunut, muutos ei silti ole edennyt konkretian tasolle, koska alan toimijat poistuivat maasta mieluummin kuin lähtivät taistelemaan oikeudenmukaisemman mallin puolesta. Julkisella sektorilla ei edelleenkään ole vahvaa ymmärrystä siitä, kuinka tärkeästä infrastruktuuriteknologiasta julkisissa lohkoketjuissa on kysymys.
Ymmärryksen puutteesta kertoo paljon se, että kirjoituksiini edelleen monet kommentoivat, että ”lohkoketjut ja virtuaalivaluutat ovat eri asia”, vaikka julkisia ja hajautettuja lohkoketjuja ei voi käytännössä rakentaa ilman virtuaalivaluuttaa.
Kun alan sosiaalisen median keskusteluryhmiin tuli alkuvuodesta 2019 julkishallinnon suunnalta kysymyksiä, miten tämä olisi voitu hoitaa paremmin, keskustelu sävyttyi nopeasti sarkastisella huumorilla: ”Ensin ajetaan alan toiminta pois maasta, ja sen jälkeen huudellaan tyhjille toreille, vieläkö joku urhea jäi paikalle taistelemaan?”
Olen tullut siihen tulokseen, että paras keino luoda ymmärrystä poliitikkojen, virkamiesten ja kansan keskuudessa lohkoketjujen ja kryptovaluuttojen mahdollisuuksille on nollata tilanne, ja kertoa tarina kokonaan uudestaan tavalla, joka on helpompi ymmärtää, ja joka ei luo aiheen ympärille negatiivista stigmaa, joka termille “kryptovaluutta” on syntynyt.
Virtuaalivaluutat ovat ohjelmoitavaa rahaa, eli älyrahaa. Lohkoketjut ovat keskeinen osa arvon internettiä, uutta hajautettua infrastruktuuria, jonka päälle tulevaisuuden tekoälyyn perustuva talous rakentuu älysopimuksienavulla. Seuraavat kappaleet kertovat mitä nämä termit tarkoittavat.
Arvon internet
Arvon internet on globaali verkko, jossa ihmiset, koneet ja tekoälyt voivat käydä kauppaa ja tehdä sopimuksia keskenään ohjelmallisesti, ilman välikäsiä. Arvon internet koostuu lohkoketjuista ja muista hajautetuista tilikirjoista, joihin älysopimukset tallentavat vahvalla salauksella suojattuna osapuolien väliset tilitapahtumat.
Arvon internet on globaali, kaikille avoin ja hajautettu, ja se ei ole pankkien, keskuspankkien tai valtioiden kontrollissa. Nämä ovat arvon internetille yhtä tärkeitä ja keskeisiä vaatimuksia kuin ne ovat nykyiselle internetille.
Kaikille avoin tarkoittaa, että kuka tahansa henkilö mistä tahansa maasta voi osallistua globaaliin talouteen tasa-arvoisesti. Tämä on valtavan suuri parannus nykyiseen tilanteeseen, jossa miljardeilla ihmisillä ei ole edes pankkitiliä. Suurella osalla näistä uusista mukaan tulevista ihmisistä on älypuhelin, jolla he voivat osallistua ja tuottaa lisäarvoa uuteen talouteen ilman vaatimusta pankkitilistä.
Toinen iso hyöty arvon internetin avoimuudesta on se, että tekoälyt ja koneet pystyvät toimimaan arvon internetissä autonomisesti, tehden omia taloudellisia päätöksiä ja sopimuksia ilman ihmistä. Tämä nostaa älylaitteiden ja tekoälyjen tuottaman lisäarvon kokonaan uudelle tasolle, jossa ne eivät ole enää tuota dataa päätöksenteon tueksi, vaan tekevät itse päätöksiä hyödyntäen älysopimuksia ja älyrahaa.
Hajautettu tarkoittaa, että kukaan yksittäinen taho ei kontrolloi arvon internettiä. Tämä on mahdollista siksi, että lohkoketjujen sisään on rakennettu älysopimukset, jotka maksavat automaattista korvausta kaikille lohkoketjuille resurssia tuottaville tahoille lohkoketjun omalla älyrahalla. Näin ihmiset ja yritykset kaikkialta maailmasta voivat tarjota, ja haluavat tarjota tietokoneitaan tämän verkon infrastruktuurin käyttöön, tehden siitä vahvemman ja turvallisemman kaikille, ja samalla riippumattoman valtioista ja pankeista.
Arvon internetin tekee mahdolliseksi lohkoketjujen tapa varmistaa osapuolten välinen luottamus ohjelmallisesti. Tätä kutsutaan konsensus-mekanismiksi. Se varmistaa, ettei kukaan osapuoli pääse manipuloimaan tehtyjä sopimuksia ja transaktioita niiden tekohetkellä tai jälkikäteen. Näin kauppaa tekevien osapuolten, olivat ne sitten ihmisiä tai koneita, ei tarvitse luottaa toisiinsa pystyäkseen tekemään sopimuksen. Riittää, että he luottavat älysopimukseen ja lohkoketjun konsensus-mekanismiin.
Älysopimus
Älysopimukset eivät ole nimestään huolimatta itsessään sopimuksia. Ne ovat ohjelmia, jotka tuottavat ihmisten, koneiden ja tekoälyjen välille sopimuksia, jotka tallentuvat lohkoketjuihin.
Älysopimukset ovat mullistava teknologia, koska ne mahdollistavat kaiken taloudellisen toiminnan täydellisen automatisoinnin. Älysopimusten avulla autonomisesti toimivat tekoälyt ja älylaitteet voivat käydä kauppaa keskenään ja ihmisten kanssa, ilman välikäsiä.
Tekoälyt voivat hankkia itselleen dataa ja mitä tahansa muita resursseja maksamalla niistä älyrahalla. Ne voivat myös ansaita älyrahaa tuottamalla resursseja muille tekoälyille, älylaitteille tai ihmisille. Tämä tekee niistä autonomisia taloudellisia toimijoita.
Älyraha
Älyraha on arvon internetissä liikkuva ohjelmoitava valuutta, joka voi edustaa mitä tahansa arvoa sisältävää asiaa. Älyrahan arvo voi muodostua älysopimuksien kautta esimerkiksi arvon internetille tuotetusta resurssista (älyvaluutat), älyrahaa käyttävien ihmisten tai koneiden yhteisölle tuottamasta lisäarvosta (tokenit), tai niiden edustaman arvopaperin arvosta (äly-arvopaperit).
Älyrahat ovat arvon internetin polttoainetta, ja ne mahdollistavat uuden ajan talouden, jossa tekoälyt, koneet ja ihmiset voivat saumattomasti ja luotettavalla tavalla käydä kauppaa ja tarjota palveluja globaalisti.
Suomen kannattaa — ja pitää — olla mukana arvon internetissä
Tällä blogilla on kaksi tavoitetta: kertoa ymmärrettävällä suomen kielellä, mitä ovat arvon internet, älysopimukset ja älyraha, ja perustella, miksi Suomen kannattaisi olla mukana arvon internetissä.
Suomi on asettanut tavoitteeksi olla edelläkävijä tekoälyn hyödyntämisessä. Tämä tavoite kärsii merkittävästi, koska verotuksella on päätetty pitää suomalaiset yksityishenkilöt, tekoälyt ja yritykset ulkona arvon internetistä.
Arvon internet, ja niissä toimivat älyrahat ja älysopimukset ovat yhtä tärkeä osa tulevaisuuden taloutta kuin tekoäly. Suomella ei ole varaa jäädä siitä ulos. Tässä on kyse vakavasta asiasta, joka pitää pikimmiten korjata. Muuten on olemassa riski, että Suomen tavoitteet tekoälyn edelläkävijyydestä jäävät toteutumatta, ja tekoälyn mahdollistamaa lisäarvoa ei voida hyödyntää.
Jos olet samaa mieltä, tykkää, kommentoi ja jaa tätä blogia. Näin vaalien alla olisi tärkeää nostaa tuntemiesi kansanedustajaehdokkaiden tietoisuutta ja ymmärrystä tästä tärkeästä aiheesta.
PS. Tämä blogi käsittelee teknologian eturintamassa olevia asioita, joten vaikka tavoitteenani oli selittää asiat yksinkertaisesti, monet termit saattavat olla edelleen vaikeita. Kerro ihmeessä kommenteissa, miten voisin kuvata aihetta vieläkin paremmin ja selkeämmin!
Berliinissä 16.2.2019
Mikko Alasaarela
Perustaja, Inbot
Voit sukeltaa tekoälyn ja arvon internetin ihmeelliseen maailmaan linkkaamalla kanssani LinkedInissä, Twitterissä ja seuraamalla Telegram-kanavaani.
Artikkeli on julkaistu alun perin Medium-alustalla 16.2.2019.
Jatkoon, mutta varauksin.
Kirjoittaja ehkä unohtaa, että ollaan Suomessa eikä Euroopassa, maailmasta puhumatakaan.
”keskustelu … kryptovaluutoista pyöri lähinnä Bitcoinin, rahanpesun ja rikollisuuden estämisen ympärillä.”
-Nuo ovat valitettavasti tärkeitä vaaliargumentteja ja siksi osa suomalaista ns demokratiaa. Verosuunnittelu on Suomessa vähintäänkin moraalinen rikos. Juuri sen vuoksi viranomainen ei koskaan tule hyväksymään, että raha ja kauppa pakenevat sen valvovien silmien alta netin syövereihin.
” Julkisella sektorilla ei edelleenkään ole vahvaa ymmärrystä…”
-Ymmärrystä varmaankin on, mutta poliittista tahtoa ei. Verohallinnossakin poliittinen agenda eli suomeksi kateus tulee ensin ja tietämättömyys vasta sitten. Julkisen sektorin koko ideahan romahtaisi, jos se menettäisi sekä oikeutensa että kykynsä kansalaisten ja yksityissektorin valvomiseen.
Niinpä julkisvallan käyttäjän kuten VH:n näkökulmasta on sietämätöntä jos..
” älysopimukset tallentavat vahvalla salauksella suojattuna osapuolien väliset tilitapahtumat”
Vähintään viranomainen haluaa sopimuksiin oman ”vetonsa” eli oikeuden milloin tahansa katsella kenen tahansa älytiliä ja keiden tahansa tekemiä älysoppareita. Älynettiin ujutettu valtion valvonta-algoritmi tietenkin tekee sen automaattisesti.
-”kaikille avoin ja hajautettu, ja se ei ole pankkien, keskuspankkien tai valtioiden kontrollissa.”
-Tuo siis ei kuvaa nykynettiä vaan älykästä utopiaa, jossa sopimisen lisäksi myös kontrolli ja sanktiot on hajautettu. Se kuitenkin tekisi koko valtion turhaksi, joten ei liene vaikea arvata, miten valtio virkakoneistoineen siihen suhtautuu. Vaikka aatepolitiikka unohdettaisiin, vaarassa on joka tapauksessa liian monta suojatyöpaikkaa ja sitä myötä tietyn puolueen äänestäjää.
”kuka tahansa henkilö mistä tahansa maasta voi osallistua globaaliin talouteen tasa-arvoisesti.”
– Ei toimi Suomessa. Globaali talous vaatisi myös globaalit arvot. Suomeen ei poliittisista syistä koskaan saada integroitua muita vieraan kulttuurin arvoja kuin Lähi-Idästä ja Afrikan sarvesta kotoisin olevia.
Jo Trumpin kannattajien edustamat arvot saavat Suomen aatemaailman vartijat eli Ylen ja Hesarin kauhun valtaan. Siitä seuraa, että mahtisana ”tasa-arvo” käsitetään Suomessa aivan toisin kuin keskim. länsimaissa.
”miljardeilla ihmisillä ei ole edes pankkitiliä”
– Tämäkään ei riitä täällä argumentiksi, koska kutakuinkin kaikilla on pankkitili.
Ja ellei ole, seuraava hallitus velvoittaa pankit hyväksymään sellaisen jokaiselle, mieluummin kuin antaa valvonnan karata käsistään eli älytiedon siirtyä valtiolta ihmisten hallintaan.
Tämä ero on itse asiassa totalitarismin ja libertarismin vedenjakaja. Täydellinen kansalaisyhteiskunta tekee valtion turhaksi ja sitä valtio ei tietenkään siedä.
”tekoälyt ja koneet pystyvät toimimaan arvon internetissä autonomisesti, tehden omia taloudellisia päätöksiä ja sopimuksia ilman ihmistä.”
– Tämä vie kysymyksen pois politiikasta ja aatesuuntauksista siihen, sallitaanko tekoälyn tehdä työt ihmisen puolesta.
Jos sallitaan työ ja valvonta ihmisen puolesta, on älykkäälle oliolle sallittava myös oikeus nauttia työnsä hedelmistä – ihmisen puolesta. Siinä vaiheessa tekoäly tosin ei enää kysy ihmiseltä lupaa vaan poistaa tämän yhtälöstä. Kustannussyistä, jonka algoritmin ihminen on siihen ohjelmoinut.
Paljon syvällisempi ongelma siis kuin kysymys sopimisen vapaudesta ja yhteiskunnan oikeudesta valvoa ja kontrolloida.
😉
”kukaan yksittäinen taho ei kontrolloi arvon internettiä.”
– Kyllä vaan – joku sinuakin kontrolloi. Joka nanosekunti.
”Arvo” ei koskaan ole matemaattisen yksiselitteinen käsite vaan kulttuurisidonnainen konnotaatio, sosiaalinen sopimus. Niinpä ”arvonetissä” arvot joutuisivat kilpailemaan keskenään.
Kontrollista vastaisi tuossa mallissa arvojen kilpailusta emergoitunut toimija tai algoritmi, jonka prosessin vastine biologiassa on evoluutio. Arvovalinnan kautta ko arvoevoluution voittaja itse asiassa suvereenisti määräisi ne arvot, joita arvon internet kullakin hetkellä edustaa.
Ei ole mitään takeita, ei historiassa eikä älyn itseohjautuvuusmekanismeissa, jotka takaisivat arvoista pääsevän voitolle vain humaanit tai edes järkevät arvot. Tai enemmistön haluamat. Seurauksena olisi todennäköisemmin anarkia ja kaaos kuin arvojen jalostuminen niiden satunnais-evolutiivisessa sukkessiossa. Tämä vastasi evoluutiossa lajin sukupuuttoa tai kokonaisen ekosysteemin tuhoutumista ympäristömuutoksen tai ns genomin virhekatastrofin seurauksena.
Miten ”arvokatastrofi” estetään arvojen netissä, siis palaamatta valtiolliseen nettikonrtolliin hyvässä ja pahassa, lienee tekoälyn suunnittelijoillekin melkoinen haaste.
”älysopimukset, jotka maksavat automaattista korvausta kaikille lohkoketjuille resurssia tuottaville tahoille lohkoketjun omalla älyrahalla.”
– Tämä loisi yhteiskuntaan uuden eliitin, nimittäin älysopimuseliitin. Sille maksettavat palkkiot tekisivät siitä itsestään mahtitekijän, joka globaalissa mitassa muodostaisi uuden supermatrixin ja paisuttuaan liikaa jakautuisi pienemmiksi älysopimuskeskuksiksi. Tämä uusi ”Capitolium”(viite: Nälkäpeli) estäisi sellaisten älysopimusten teon jotka eivät noudata sen omia arvoja ja joista ei makseta sille älysopimusveroa.
Jos tekoälylle annetaan kaikki valta, arvojen ympyrä ennepitkää sulkeutuu. Nykyinen valtiojärjestelmä rahamonopoleineen palaa itsevaltiaan paikalle.
Lyhyesti vielä ja konkreettisemmin:
”Jos olet samaa mieltä, tykkää, kommentoi ja jaa tätä blogia.”
-Tykkään ja kannatan siltä osin kuin kyse on Suomen edusta ja vaarasta jäädä kehityksen takapajulaksi, koska valtio asettaa politiikan ja kontrollin etusijalle.
Varoitan siltä osin mitä tulee tekoälyn kykyyn sanella oikeat arvot – ainakaan läntisen kulttuurin tällä hetkellä arvostamia arvoja paremmin.
” Kerro ihmeessä kommenteissa, miten voisin kuvata aihetta vieläkin paremmin ja selkeämmin!”
-Selittämällä, millä mekanismilla arvonettiin ohjelmoidut arvot eivät
1. kehity ajan pitkään huonommiksi sen sijaan että kykenisivät säilyttämään arvonsa tai jopa parantamaan itseään
2. kehity itsevaltiaiksi. Jokainen paremmaksi kehittyvä arvo huomaa nopeasti, että paremmuuden suurin este on ihminen. Robottien tekemänä kauppakin kannattaa paremmin ilman turhia välikäsiä…
3. sisällä implisiittisesti jotain sellaista, joka arvojen taivaan sijasta tuottaakin arvohelvetin, jossa kontrolli on vielä karmeampaa eikä kenelläkään ole enempää pankkitiliä kuin älypuhelintakaan
Vaikka puhe oli valuutoista, nettitileistä ja kaupankäynnistä, jo VH:n asennekin kuvastaa, että asian merkitys ulottuu paljon pitemmälle eli milloin kaupan lisäksi myös muu tieto on vapaata ja vapaasti jaettavissa.
Ymmärrän toki – teknologisen arvoinnovaation ei tarvitse sisältää arvolatauksia(!) kuten vastata kysymykseen, onko se kenties luomassa arvodystopiaa arvojen vapauden sijasta. Vaikkapa vain suppealla eli talouden alueella.