Vaalilupauksissa rahaa luvataan eläkkeisiin, vanhustenhoitoon, koulutukseen, terveyteen, sosiaaliturvaan ja muuhun mukavaan. Lisäksi pitää hankkia kymmenen miljardin euron hävittäjät ja uudet laivat suojaamaan Suomea turvallisuuspoliittiselta epävakaudelta. Menoja piisaa, mutta tuloista puhutaan vähemmän.
Valtiovarainministeriö arvioi, että säästämällä ja työllisyyttä parantamalla voidaan tasapainottaa taloutta. Säästöt voivat osua hankalaan saumaan, sillä Euroopan talousnäkymien synkkeneminen vaikuttaa nopeasti Suomen vientiin ja kasvuun. Leikkauspolitiikka ja taantuma ovat tappava yhdistelmä, mikä näkyy Suomen lähes kymmenen vuotta kestäneessä taapertamisessa.
Yhtä lailla SDP:n ja SAK:n ajamat veronkorotukset ovat myrkkyä taloudelle hidastuvassa suhdanteessa. Suomi ei piristyneestä talouskasvusta huolimatta ole päässyt asukasta kohti lasketussa kokonaistuotannossa edes vuoden 2008 tasolle. Menetetty vuosikymmen on tosiasia, vaikka nykyinen hallitus onnistui kansainvälisten suhdanteiden myötävaikutuksella luomaan 140 000 uutta työpaikkaa ja nostamaan työllisyysasteen jopa sen omia ennusteita paremmaksi.
Työllisyyden parantaminen on parasta eriarvoisuuden torjumista ja hyvinvoinnin turvaamista. Siksi työmarkkinoilla pitää tehdä kaikki mahdolliset uudistukset, jotka helpottavat yritysten mahdollisuuksia työllistää. Yritysten veroja lisäämällä ja julkisia työpaikkoja perustamalla ei synny uutta kasvua.
Uudet verot heikentävät yritysten investointeja ja kaventavat mahdollisuuksia palkata uutta työvoimaa. Hyvinvointi rahoitetaan pääosin yksityisiltä yrityksiltä ja niiden työntekijöiltä kerättävillä arvonlisä- ja tuloverolla, mutta nousukaudesta huolimatta valtio ottaa edelleen myös lisää uutta velkaa.
Poliitikkojen rahanjakolupaukset kostautuvat hallitusneuvotteluissa, kun talouden reunaehdot lyödään hallitusneuvottelijoiden eteen. Huolestuttavaa on, että esimerkiksi teollisuuden investoinnit ja tuotekehityspanostukset ovat koko kuluneen vuosikymmenen pysyneet matalammalla tasolla kuin vuosituhannen alussa. Koneet ja laitteet kuluvat enemmän kuin niihin investoidaan, mikä rapauttaa tuotantokykyä lähivuosina.
Investointien sijaan rahaa jaetaan omistajille osinkoina, koska toimintaympäristö koetaan epävakaaksi ja vaikeasti ennakoitavaksi. Veropolitiikan äkkikäännökset karkottavat investointeja.
EU-maista Italialle ennustetaan tälle vuodelle vain 0,2 prosentin kasvua ja Saksan luku on 1,1 prosenttia. Suomelle EU-komissio povaa toistaiseksi lähes kahden prosentin kasvua, mutta tilanne voi synkentyä nopeasti, ellei Euroopan suurin talous eli Saksa koe ihmepiristymistä.
Talousnäkymiin suhteutettuna pörssikurssien yli 10 prosentin nousu tammikuussa herätti enemmän hämmennystä kuin luottamusta tulevaan vuoteen.
Artikkeli on alun perin julkaistu Talouden tulkki -sivustolla 8.2.2019.
