Rahoitusteoriaa

Sijoittaja, varo korkeaa osinkoprosenttia

Korkea osinkoprosentti sisältää hyvien tuottojen lisäksi negatiivisia signaaleja.

Nuori ja kasvava yritys tarvitsee pääomaa kasvunsa rahoittamiseen. Kaikkien resurssien mennessä kasvuun, ei jaettavaa sijoittajille ole. Päinvastoin, aikaisen vaiheen yrityksen pikemminkin palaavat pyytämään sijoittajilta lisää rahaa rahoittaakseen korkeita kulujaan.

Yrityksen kypsyessä kasvuvauhti tasaantuu. Asemansa vakauttaneella yrityksellä jää investointien jälkeenkin varoja jaettaviksi omistajilleen osinkojen muodossa. Osingon määrä on myös sidoksissa tulokseen. Hyvän tuloksen jäljiltä on varaa maksaa osinkoja, huonon tuloksen jäljiltä ei. 

Nämä palaset yhdistelemällä saadaan johtopäätös, jossa korkean osinkoprosentin tarjoavien yritysten voidaan ajatella olevan kovassa tuloksentekokunnossa olevia vakiintuneita ja siten myös vähäriskisiä yrityksiä. Siksi selektiivisesti kaikkien korkeimpia osinkoprosentteja tarjoavien yritysten poimiminen salkkuun voi tuntua varsin hyvältä idealta ja keskimäärin näin onkin.

Korkean osinkoprosentin osakkeet ovat keskimäärin olleet hyvä sijoitus

Amerikkalaisesta S&P 500 -osakeindeksistä on tehty korkeaa osinkoprosenttia tarjoavien yritysten indeksi, joka koostuu 80 yhtiöstä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä korkean osinkoprosentin indeksi on tuottanut yli 18 prosenttia vuodessa, S&P500 -indeksin jäädessä 14,5 prosenttiin. 

Tämä on iso ero, mutta siihen kannattaa suhtautua pienellä varauksella. Indeksi on perustettu vasta syyskuussa 2015, joten tiedossa olevat tuotot ovat voineet vaikuttaa indeksin sisältävien osakkeiden valintaprosessiin.  

Korkeaan osinkoprosenttiin voi olla useita syitä  

Korkean osinkoprosentin sisältäviä yksittäisiä osakkeita ostaessa on kuitenkin hyvä kysyä itseltään miksi osinkoprosentti on niin korkea. Korkea osinkoprosentti kun ei aina tarkoita sitä, että liiketoimet menisivät erityisen hyvin. Korkeimman osinkoprosentin antava yksittäinen osake ei aina ole paras sijoitus.

Rahoitusteorian mukaisesti yrityksen tulisi ensin kartoittaa investointimahdollisuudet. Silloin kun hyviä investointimahdollisuuksia on tarjolla, tulisi yrityksen investoida. Jos hyviä investointimahdollisuuksia ei ole tarjolla, tulisi yrityksen ennemmin maksaa tulosta ulos osinkoina. Osingonmaksun myötä sijoittajille, kun koituu mahdollisuus etsiä parempaa tuottoa muualta. 

Tämän takia uutiset yritysten ennätyskorkeista osingoista viestivät osiltaan siitä, että investointimahdollisuudet ja sitä kautta tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Kääntäen, päätös lopettaa osingonmaksu voi olla hyvä uutinen silloin kun päätökseen liittyy investoinnit kasvuun. 

Osingonmaksu voi jossain tapauksissa perustua enemmänkin perinteeseen osingon maksamisesta kuin liiketaloudellisesti parhaimman ratkaisun tekemisestä. Coca-Cola on kasvattanut osinkoaan joka vuosi yli 50 vuoden ajan. Perinne luo paineita nostaa osinkoa tulevaisuudessakin, oli siihen liiketaloudellisia perusteita tai ei. Coca-Colan ulosmaksuprosentti on kasvanut tasaisesti ja on tätä nykyä jo 152 prosenttia. Yritys siis maksaa osinkoina ulos huomattavasti enemmän kuin mitä se tienaa. Osinkoaristokraatit ovat kuitenkin yleisesti ottaen olleet hyvä sijoituskohde.

Alhainen osakkeen hinta voi olla yhtenä syynä korkeaan osinkoprosenttiin. Vaikeuksissa olevan ja heikkojen tulevaisuuden näkymien omaavan yrityksen osakekurssi laskee. Mielikuvana korkea osinkoprosentti on merkki hyvästä liiketoiminnasta, mutta kaksinumeroinen osinkoprosentti saattaa yksinkertaisesti johtua siitä, että sijoittajat odottavat yhtiön leikkaavaan tulevaa osinkoaan. 

Toteutuneen osingon ja nykyisen pörssikurssin suhteena laskettu osinkoprosentti voi siis olla korkea johtuen laskeneesta osakekurssista suhteessa toteutuneeseen osinkoon. Tällöin on kyseessä niin sanottu osinkoansa, eikä siihen kannata astua.

Esimerkiksi vuoden 2011 lopussa amerikkalaisen S&P-indeksin ja eurooppalaisen Bloomberg Europe 500 indeksin osakkeista yli 10 prosentin osinkotuotto oli 11 osakkeella. Vuoden kuluttua näiden 11 osakkeen markkina-arvo oli noussut keskimäärin vain vaivaiset 4,5 prosenttia, kun S&P-osakeindeksi oli kokonaisuutena noussut yli 16 prosenttia, ja Bloomberg Europe -indeksi oli noussut lähes 20 prosenttia. 

Norjalainen Seadrill tunnettiin aikanaan kovana osingonmaksajana, joka tarjosi jopa yli 10 prosentin osinkoprosenttia. Alhainen öljyn hinta osoittautui voimakasta velkavipua käyttäneelle yritykselle kuitenkin kohtalokkaaksi ja rahoitusjärjestelyyn joutuneen Seadrillin osakkeesta suli pahimmillaan yli 99 prosenttia vuoden 2013 huipuista. Siinä ei paljon saatu 10 prosentinkaan osinkotuotto lämmitä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös