Miksi Suomeen ei investoida tarpeeksi? Björn Wahlroosilla on ongelmaan vastaus valmiina.
Yritysten investoinnit eivät ole juurikaan nousseet viimeisen 10 vuoden aikana. Kiinteiden investointien ja tuotekehitysinvestointien huippuvuosi oli ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Siihen tasoon ei Suomessa ole sen koommin päästy.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n mukaan finanssi- ja talouskriisin aikana koko talouden investointiaste on alentunut samaan tapaan kuin muissa kehittyneissä maissa, mutta Suomen investointikehitykseen liittyy muutamia erityispiirteitä. Kriisin aikana vuosina 2008 – 2010 teollisuuden kiinteät investoinnit alenivat Suomessa lähes 40 prosenttia eli tuntuvasti enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.
Suomessa investoinnit koneisiin ja laitteisiin ovat ETLA:n mukaan 2000-luvulla olleet selvästi alemmalla tasolla kuin useimmissa muissa vertailumaissa. Vastaavasti rakennusinvestoinnit ovat suhteellisen suuria.
Aineettomat investoinnit ovat tulleet merkittäviksi kasvun lähteiksi kaikissa kehittyneissä maissa. Suomessa erityisesti t&k-investoinnit ovat olleet korkealla tasolla, mutta kuitenkin niiden kasvukin on pysähtynyt.
Suomi ei ole ollut erityisen vetovoimainen investointien kohdemaa ulkomaisille eikä kotimaisille investoinneille.
ETLA:n mukaan erityisesti teollisten investointien kohdemaana Suomi on menestynyt heikosti. Ulkomaisten monikansallisten yritysten osuus Suomen teollisuuden arvonlisäyksestä on vain noin 20 prosenttia. Tätä pienempi osuus on OECD-maista vain Japanissa ja Italiassa. Ulkomaisten suorien investointien suhde kotimaisiin kiinteisiin investointeihin on Suomessa noin 15 prosenttia, tätä pienempi osuus on ETLA:n mukaan vain Japanissa
Myös bruttokansantuotteen kasvu on ollut vaisua. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomen BKT romahti vuonna 2009 peräti 8,3 prosenttia. Kokonaistuotanto kääntyi monen vuoden alakulon jälkeen selkeälle kasvu-uralle vasta vuonna 2016, jolloin bruttokansantuote lisääntyi 2,1 prosenttia edellisvuodesta, EK toteaa.
Suomen talouskasvu on ollut finanssikriisin jälkeen selvästi Ruotsia ja Norjaa vaisumpaa. Itse asiassa kasvu on jäänyt läntisistä naapurimaistamme jälkeen jo 90-luvun alkupuoliskolla, kuten alla oleva kuvaaja osoittaa.
Suomi ei ole noussut taantumasta samalla tavalla kuin aiemmin ja sille on syynsä, toteaa Sammon ja metsäyhtiö UPM:n hallitusten puheenjohtajana Björn Wahlroos Talouselämän haastattelussa. Hänen mukaansa Suomen ongelmat eivät ole suhdanneongelmia, vaan ne ovat ”syviä rakenteellisia ongelmia”.
”Investointien puute ei voi kertoa omistajien ahneudesta. Suomeen ei investoida, koska hirveän monesti maailmasta löytyy joku muu kolkka, jossa saman investoinnin voi tehdä paremmilla taloudellisilla edellytyksillä”, Wahlroos toteaa.
Wahlroosin mielestä Suomen ei tarvitse kilpailla Vietnamin tai Malesian kaltaisten halpatyömaiden kanssa.
”Jos kilpailtaisiin edes Ruotsin ja Saksan kanssa! Puhun nyt metsäteollisuudesta, jonka tunnen parhaiten – Saksassa on selvästi halvempaa tuottaa paperia kuin Suomessa.”
Wahlroos muistuttaa, että yksikkötyökustannukset nousivat Suomessa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana enemmän kuin missään muualla euroalueella ja noin neljä kertaa enemmän kuin USA:ssa.
Sipilän hallituksen Kiky-sopimuksella on saatu Wahlroosin mukaan kurottua kasaan eroa tärkeimpiin kilpailijamaihin laskutavasta riippuen vain 3–5 prosenttia.
”Se on aika vaatimatonta. Olemme yhä tilanteessa, jossa melkein mitä vain on halvempaa valmistaa jossain muualla kuin Suomessa”, Wahlroos toteaa.
Räätälöity rahastosalkku
Nordnetin digitaalinen Rahastoneuvoja etsii vain muutamassa minuutissa parhaat rahastot juuri sinun tarpeisiisi.
Lue myös nämä
