Yritysten investoinnit eivät ole juurikaan nousseet viimeisen 10 vuoden aikana. Kiinteiden investointien ja tuotekehitysinvestointien huippuvuosi oli ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Siihen tasoon ei Suomessa ole sen koommin päästy.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n mukaan finanssi- ja talouskriisin aikana koko talouden investointiaste on alentunut samaan tapaan kuin muissa kehittyneissä maissa, mutta Suomen investointikehitykseen liittyy muutamia erityispiirteitä. Kriisin aikana vuosina 2008 – 2010 teollisuuden kiinteät investoinnit alenivat Suomessa lähes 40 prosenttia eli tuntuvasti enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.
Suomessa investoinnit koneisiin ja laitteisiin ovat ETLA:n
mukaan 2000-luvulla olleet selvästi alemmalla tasolla kuin useimmissa muissa
vertailumaissa. Vastaavasti rakennusinvestoinnit ovat suhteellisen suuria. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Aineettomat investoinnit ovat tulleet merkittäviksi kasvun lähteiksi kaikissa kehittyneissä maissa. Suomessa erityisesti t&k-investoinnit ovat olleet korkealla tasolla, mutta kuitenkin niiden kasvukin on pysähtynyt.
Suomi ei ole ollut erityisen vetovoimainen investointien kohdemaa ulkomaisille eikä kotimaisille investoinneille.
ETLA:n mukaan erityisesti teollisten investointien kohdemaana Suomi on menestynyt heikosti. Ulkomaisten monikansallisten yritysten osuus Suomen teollisuuden arvonlisäyksestä on vain noin 20 prosenttia. Tätä pienempi osuus on OECD-maista vain Japanissa ja Italiassa. Ulkomaisten suorien investointien suhde kotimaisiin kiinteisiin investointeihin on Suomessa noin 15 prosenttia, tätä pienempi osuus on ETLA:n mukaan vain Japanissa
Myös bruttokansantuotteen kasvu on ollut vaisua. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomen BKT romahti vuonna 2009 peräti 8,3 prosenttia. Kokonaistuotanto kääntyi monen vuoden alakulon jälkeen selkeälle kasvu-uralle vasta vuonna 2016, jolloin bruttokansantuote lisääntyi 2,1 prosenttia edellisvuodesta, EK toteaa.
Suomen talouskasvu on ollut finanssikriisin jälkeen selvästi Ruotsia ja Norjaa vaisumpaa. Itse asiassa kasvu on jäänyt läntisistä naapurimaistamme jälkeen jo 90-luvun alkupuoliskolla, kuten alla oleva kuvaaja osoittaa.
Suomi ei ole noussut taantumasta samalla tavalla kuin aiemmin ja sille on syynsä, toteaa Sammon ja metsäyhtiö UPM:n hallitusten puheenjohtajana Björn Wahlroos Talouselämän haastattelussa. Hänen mukaansa Suomen ongelmat eivät ole suhdanneongelmia, vaan ne ovat ”syviä rakenteellisia ongelmia”.
”Investointien puute ei voi kertoa omistajien ahneudesta. Suomeen ei investoida, koska hirveän monesti maailmasta löytyy joku muu kolkka, jossa saman investoinnin voi tehdä paremmilla taloudellisilla edellytyksillä”, Wahlroos toteaa.
Wahlroosin mielestä Suomen ei tarvitse kilpailla Vietnamin tai Malesian kaltaisten halpatyömaiden kanssa.
”Jos kilpailtaisiin edes Ruotsin ja Saksan kanssa! Puhun nyt metsäteollisuudesta, jonka tunnen parhaiten – Saksassa on selvästi halvempaa tuottaa paperia kuin Suomessa.”
Wahlroos muistuttaa, että yksikkötyökustannukset nousivat Suomessa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana enemmän kuin missään muualla euroalueella ja noin neljä kertaa enemmän kuin USA:ssa.
Sipilän hallituksen Kiky-sopimuksella on saatu Wahlroosin mukaan kurottua kasaan eroa tärkeimpiin kilpailijamaihin laskutavasta riippuen vain 3–5 prosenttia.
”Se on aika vaatimatonta. Olemme yhä tilanteessa, jossa melkein mitä vain on halvempaa valmistaa jossain muualla kuin Suomessa”, Wahlroos toteaa.
Talous voisi epäilemättä paremmin, jos Nalle saisi päättää. On kuitenkin vaalit tulossa ja äänestäjä päättää. Äänestäjän mielestä parasta taloudenhoitoa on lakko – koska sellaisen jälkeen hänen palkkakuittiinsa on aina ilmestynyt muutama sentti lisää.
Filosofisesti tämä demokratian itsetuhoisuus muistuttaa Russellin nk ”kanaparadoksia”. Eikä analogia typerästä kanasta ja kaulan katkeamisesta osu muutenkaan kauas maalista.
Tuttua kapitalistiparan natinaa eikä juuri mitään uutta. Kaikki on liian kallista (lol), pitäisi yhteiskunnan ja työväen ”joustaa” (LOL) ja tuo moneen kertaan, mm. YLE MOT, harhaanjohtavaksi väittämäksi intetty ”työn yksikkökustannusten nousu” Saksaan ja Ruotsiin verrattuna (LOL!)
Ymmärretään, että kapitalistikin on vain ihmispolo, mutta tämäkin ”salkunrakentelija” voisi vähän perustella enemmän juttujaan ja tuoda sitä kautta uusia tuulia ummehtuneeseen suomalaiseen…”talouskeskusteluun” 😀
Suomi olisi taloudellisesti kilpailukykyisempi maa jos Suomi ja suomalaiset sijoittaisivat ja investoisivat enemmän Suomeen. Tulosiirtososialismiin perustuvan sosiaaliturvan sijalle ja rinnalle enemmän sijoittamiseen ja omistamiseen perustuva sosiaaliturva niin lakisääteiseksi sosiaaliturvaksi kuin myös yksityishenkilöiden omatoimiseksi sosiaaliturvaksi. Kotimaassa pysyvä pörssiyhtiöiden omistus myös toisi enemmän verotuloja Suomeen ja pitäisi yrityksia varmemmin maassa. Verorahoitteinen sosiaaliturva on kallis sekä suuruutensa vuoksi että kallis ja byrokraattinen systeemi ylläpitää.
Kertoo jälleen Suomen korkeasta veroasteesta.
Suomessa pelkästään palkkojen pitäisi olla vähintään 10% korkeammat kuin kilpailijamaissa jotta käteenjäävä summa olisi suurinpiirtein sama.
Lisäksi alv ja autoverokannoissa on melkoinen ero ja ei tietenkään Suomen hyväksi, moni tarvitsee autoa käydäkseen töissä.
Toisinsanoen verottaja kerää rahat jo hyvissä ajoin itselleen ennekuin raha kiertäisi ja työllistäisi ja näin kasvattaisi verotuloja sekä työllisyyden kautta myös vähentäisi työttömyysmenoja.
Nyt jos vasemmistopuolueet pääsevät valtaan tilanne vain huononee verotus kiristyy ahkerilta ja joutenolo tulee kannattavammaksi.