Suomalaiset sijoittajat rakastavat osinkoja. Rakkaus on oikea sana osingoissa puhuttaessa, koska ne herättävät niin vahvoja tunteita.
Ja kuten aina vahvoissa tunteissa, ne herättävät aina tunteita puolesta, että vastaan.
Korkeat osinkotuotot houkuttelevat ja joskus yritykset, jotka eivät maksa osinkoja laisinkaan jätetään kokonaan pois sijoitusstrategiasta. Toiset taas uskovat, että osingot ovat täyttä tuhlausta, koska ne ovat pois liiketoiminnan kasvattamisesta.
Korkeat osingot voivat monesti tuntua kuin pikavoitoilta. Nyt heti 8% tuotto! Tällähän voittaa indeksinkin historiallisen tuoton. Todellisuudessa 8% osinkotuotto on usein vain erittäin suuri varoitusmerkki. 8%:n osinkotuotto on alasta riippumatta usein venytetty äärimmilleen ja yritys maksaakin todennäköisesti vähintään 90% nykyisestä tuloksestaan ulos tällaisilla prosenteilla.
Liika on liikaa – myös osinkotuotoissa
Missä siis menee järkevän osinkotuoton raja? Itse olen todennut yleisesti, että 5-6% on nykysijoitusympäristössä usein vielä usein täysin ylläpidettävä, mutta mikäli yritysten osinkotuotto% nousee yli tämän, epäilevät markkinat usein osingon kestävyyttä. Tärkein vertailukohta onkin yksinkertaisesti yrityksen tulos sekä vapaa kassavirta verrattuna vuotuiseen osinkomaksuun.
Hyvänä esimerkkinä kestämättömästä osingosta oli Kraft-Heinzin osinko, jota johto joutui leikkaamaan muutama kuukausi sitten. Osake oli luistellut alaspäin jo pitkän tovin ja osinkotuotto% oli jatkanut täten kasvamistaan. Kyseessä oli kuitenkin vain aito putoava puukko.
Mikäli yrityksen osinko on kasvanut, mutta samalla payout ratio eli se voiton osuus minkä yritys maksaa osinkona, on kasvanut, ei osinko usein ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Paljon tärkeämpää kuin itse prosentit ja yksittäiset luvut, onkin osinkoa maksavan yrityksen tuloskunto.
Suurin osa sijoittajista on varmasti joskus maksanut aikanaan oppirahoja korkean osinkotuoton sijoituksista. Esimerkiksi Nordnetin Jukka Oksaharju aiheutti osassa suomalaisista sijoittajista erityisen kiiman kun kirjoitti vuonna 2013 artikkelin Seadrillistä ja sen satumaisesta osinkotuotosta, joka liikkui jossain 10-12% tietämillä.
Kuten aina, jos jokin näyttää liian hyvältä, se sitä myös on ja pian Seadrillin osakkeen arvosta sulikin 95% kun sen tulos romahti ja se lopetti osingonmaksun täysin öljyn hinnan laskun seurauksena. Moni suomalainen sijoittaja teki Oksaharjun ohjeiden saattelemana suuret tappiot.
Sama on tapahtunut myös tapahtunut esim. monelle REIT-yhtiölle vuosien aikana, koska niiden liiketoiminta on aina erittäin suuresti velkavivutettua ja yksi huono vuosi voi tehdä erittäin pahan loven yrityksen taloudelliseen tilanteeseen.
Oppia ikä kaikki
Itse menin lankaan Banco Santanderissa, joka maksoi aikanaan 8-9% osinkotuottoa. Sitten Brasiliaan tuli lama ja Espanja ei saanutkaan talouttaan jaloilleen niin nopeasti kuin odotettiin. Samaan hätään EU nosti pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ja uuden sukupolven pääjohtaja Ana Botin tuhosi Santanderin markkina-arvosta 10% yhdessä päivässä hankkimalla osakkeenomistajilta kerralla 7,5 miljardia euroa ja leikkaamalla osingon 60 sentistä 20 senttiin. Jälki sijoituksilleni oli erittäin rumaa.
Nämä tarinat ovat tärkeitä, jotta tämän kaltaiset virheet voi väittää tulevaisuudella. Jos haluaa välttää korkean osinkotuoton ansan sijoittamista aloitellessa, kannattaa yksinkertaisesti opetella lukemaan yritysten taloustietoja pintaa syvemmälle.
Jokaiselle sijoittajalle on erityisen tärkeää seurata osingonmaksun kestävyyttä pelkkiä taselukuja pitemmälle. Onko kassavirta kestävää, kasvavaa ja kuinka riskialtista? Mitkä asiat, joihin yritys ei itse voi vaikuttaa, voivat aiheuttaa lommon osingomaksukykyyn? Tällaisia tekijöitä ovat juurikin esim. raaka-aineiden hinta, korkojen taso, muuttuva regulaatio tai yleinen makrotaloudellinen tilanne.
Loppujen lopuksi tällainen tarkastelu ei ole rakettitiedettä ja sijoittaja kuin sijoittaja pystyy siihen. Liian usein kuitenkin sijoituspäätöksissä tunne voittaa, kun katsoo silmät kiiluen sitä satumaista 10% ”varmaa” tuottoa. Silloin lopputulos on samanlainen kuin Banco Santanderin ja Seadrillin tapauksissa.
Tällä hetkellä onkin mielenkiintoista nähdä, toistaako historia itseensä. Suomalaisen kansanosakkeen Nordean osinkotuotto ylittänee ensi vuonna helposti 9%:n, joka tuntuu hullulta.
Ovatko markkinat jälleen oikeassa vai onko Nordea merkittävän aliarvostettu? Henkilökohtaisesti olen laittanut Nordeaan lisää rahaa tasaisesti sitä myötä kun kurssi on laskenut ja uskon markkinoiden olevan väärässä. Mutta onko kyse jälleen yhdestä putoavasta puukosta, vai yksinkertaisesti hyvästä sijoituspäätöksestä? Vain aika näyttää.
Tekstin kirjoittaja kirjoittaa blogia matkastaan taloudelliseen riippumattomuuteen Omavaraisuushaaste-blogissa.
Osinkojen metsästys sijoittamismielessä on palkitsevaa, mutta ei välttämättä aina kaikkein tuottoisaa. Itse pysyn kasvuosuuus-etf:ssä, jotka sijoittavat osingot automaattisesti uudelleen. Osinkojen metsästys sokeana saattaa kolahtaa nilkkaan aivan kuin ”bonuksien metsästäjillä”, jotka ostavat ylimääräistä vain koska bonukset kertyvät.
https://miesnurkka.blogspot.com/
Että bonuksilla voi olla hyvin vaikeaa. Mutta on olemassa hyviä sivustoja, kuten http://www.uudetkasinot.com, jotka luetelevat hyviä bonuksia.
Että bonuksilla voi olla hyvin vaikeaa. Mutta on olemassa hyviä sivustoja, kuten https://www.suominettikasinot24.com , jotka luetelevat hyviä bonuksia erityisesti suomalaisille pelaajille.