Viime aikaiset toimenpiteet työttömyyden vähentämiseksi eivät poista kaikkien työttömyyttä, kertoo tuore sosiaalibarometri.
Aktiivimallia koskeva laki astui voimaan vuoden 2018 alusta. Sipilän hallituksen lähtökohtana oli työttömien työnhakijoiden kannustaminen työttömyyden alusta alkaen aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa, ja kannustaminen jatkuisi koko työttömyyden keston ajan.
Aktiivimallin mukaan täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että 65 maksupäivän ajanjaksoon sisältyy vähintään 18 tuntia työskentelyä tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Myös yrittäjätoiminta voi täyttää aktiivisuusehdon. Muutoin työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia päivässä seuraavan 65 maksupäivän ajaksi.
Käytännössä leikkaus tarkoittaa noin yhden työttömyyspäivän korvausta, joka on 32,40 euroa. Työttömyysetuuden määrä palautuu normaaliksi, kun aktiivimallin ehdot 65 maksupäivän ajalta täyttyvät.
Aktiivimalli on herättänyt laajaa mielenkiintoa sekä mielipiteitä puolesta ja vastaan. Keskeinen kysymys aktiivimallissa on se, kuinka paljon se todella aktivoi työttömiä.
Kelan tuoreimpien tilastojen mukaan vain 13 prosenttia niistä Kelan työttömyysetuuksia saaneista, jotka eivät täyttäneet aktiivisuusedellytystä viime vuoden huhti-kesäkuun tarkastelujaksolla, täyttivät aktiivimallin ehdot seuraavalla eli heinä-syyskuun tarkastelujaksolla.
Aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyyskorvausta on saanut yhä useampi työtön. Kun viime vuoden huhti-kesäkuussa näitä työttömiä oli 151 000 henkilöä, oli määrä noussut heinä-syyskuun tarkastelujaksolla noin 158 000 työttömään. Alennetun etuuden saaminen on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse.
Alennettua etuutta saaneet työttömät eivät siis olleet aktivoituneet aktiivimallin ehtojen mukaisesti.
Työ- ja elinkeinotoimistojen johdon enemmistö pitää aktiivimallia ja muita viimeaikaisia toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseen tehottomina, selviää tuoreesta Suomen sosiaali ja terveys ry:n teettämästä Sosiaalibarometrin osajulkaisusta.
TE-johdosta yli puolet on sitä mieltä, että aktiivimalli, koeajan pidentäminen ja työkokeilun käyttötarkoituksen laajentaminen eivät ole juurikaan vähentäneet työttömyyttä.
Barometrissa panostuksia koulutukseen kannattavat niin sote-johtajat (72%) kuin TE-johtokin (83%). Vahvaa kannatusta molemmilta vastaajaryhmiltä saa myös työvoimapalvelujen kehittäminen niin, että yksilö huomioidaan paremmin.
Lisäksi työllisyystilannetta parantaisivat vastaajien mielestä työvoimapalvelujen lisääminen, sosiaaliturvan kokonaisuudistus sekä panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
”Yksilölliset tarpeet huomioiva, joustava järjestelmä tukisi työttömiä tuloksellisesti – eli niin, että he työllistyisivät. Tarvitsemme lisää resursseja julkisiin työvoimapalveluihin. Myös järjestöjen osaaminen vaikeasti työllistyvien parissa pitäisi hyödyntää paremmin”, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Työttömiä tuettaisiin vastaajien mielestä parhaiten tarjoamalla ihmisille heidän tilannettaan vastaavia palveluja (96% vastaajista samaa mieltä), palkitsemalla omaehtoisesta aktiivisuudesta (90% vastaajista samaa mieltä) ja sovittamalla työtuloja ja etuuksia entistä paremmin yhteen (90% samaa mieltä). Sen sijaan karenssien pidentämisen ja etuuksien tason heikentämisen ei katsota kannustavan työllistymistä.
”Erityistä näissä Sosiaalibarometrin tuloksissa on, että kaikki vastaajaryhmät ovat harvinaisen yksimielisiä parhaista ja huonoimmista keinoista työttömyyden vähentämiseksi”, toteaa SOSTEn Sosiaalibarometrista vastaava tutkija Anne Eronen.
