Makrotalous

Miksi suomalaiset elävät yli varojensa, eivätkä säästä?

Kotitaloudet ovat viime vuosina säästäneet käytettävissä olevista tuloistaan hyvin vähän tai eivät lainkaan.

Säästämisaste kuvaa kotitalouksien säästöön jäävää osuutta käytettävissä olevista tuloista. Säästämisaste on aina aika-ajoin ollut Suomessa negatiivinen, ja negatiiviseksi painunut säästämisaste on Suomessa yleensä korjautunut nopeasti positiiviseksi, pitkälti heikon talouskehityksen aiheuttaman varautumissäästämisen vuoksi.

Nyt tilanne on kuitenkin toinen.

Kausitasoitettu säästämisaste kääntyi negatiiviseksi vuonna 2016 ja on sen jälkeen noussut lievästi positiiviseksi viime vuonna. Säästämisaste on silti selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi vielä vuonna 2010, jolloin se kävi yli neljässä prosentissa.

Etlan mukaan viiden vuoden kumulatiivinen säästämisaste oli vuosina 2014–2018 negatiivinen lähes viisi prosenttia yhden vuoden käytettävissä olevista tuloista. Ero aikaisempaan kehitykseen on huomattava.

Kuvaaja: Säästämisasteen kehitys tällä vuosikymmenellä

Kotitalouksien säästämisaste säästäminen aikasarja talous
Lähde: Tilastokeskus.

Etlan tutkija Ville Kaitila arvioi, että kotitalouksien heikkoa säästämishalukkuutta Suomessa selittää osittain ainakin negatiivinen reaalikorkotaso.

”Reaalikorko on yleisesti ottaen ollut negatiivinen Euroopassa. Silti on maita, kuten Ruotsi ja Tanska, joissa säästäminen on negatiivisesta reaalikorosta huolimatta vahvistunut. Toki siellä kotitalouksien velkaantuminen on ollut kovemmassa kasvussa kuin meillä Suomessa, mikä voi selittää vahvistunutta säästämistä. Näiden kahden asian välillä on tietynlaista riippuvuutta toisistaan”, Kaitila kertoo EtlaTalks-videolla.

Toinen alhaista säästämisastetta selittävä tekijä on Suomen väestörakenteen muutos. Kaitilan mukaan työikäisten määrä on kääntynyt laskuun. Yleensä työikäiset säästävät enemmän kuin nuoret tai eläkeikäiset. Suomessa on kattava eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmä, joka osaltaan vähentää säästämistä.

Suomessa bruttokansantuotteen kasvun ja säästämisasteen välillä vallitsee Suomessa käänteinen riippuvuus. Huonoina taloudellisina aikoina kotitalouksien säästämisaste on noussut jyrkästikin, kun kotitaloudet ovat varautuneet talouden epävarmuuden noustessa. Säästämisasteen nousu on heikentänyt kotimaista kysyntää ja syventänyt taantumaa entisestään.

Säästämisaste ei kuitenkaan kerro, miten kotitalouksien säästöt jakaantuvat eri varallisuusmuotoihin.

Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo huomauttaa, että alhaisesta säästämisasteesta huolimatta kotitaloudet voivat kerryttää varallisuutta.

”Suomalaiset kotitaloudet sijoittavat säästöjään paljon aineelliseen varallisuuteen, lähinnä asuntoihin . Samalla tätä varojen kerryttämistä on rahoitettu velalla, jolloin säästö rahoitusvaroihin on ollut negatiivista. Toisin sanoen kotitaloussektori on ollut nettolainanottaja”, Silvo toteaa.

Kotitaloudet ovat Suomessa Silvon mukaan kerryttäneet yhä enemmän velkaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin vuosina 2010–2017, eli nettorahoitusvarallisuus on jatkuvasti supistunut.

Aineellista varallisuutta ei ole kuitenkaan kerrytetty samaa tahtia. Silvon mukaan viime vuosina kotitalouksien kulutusmenot ovat olleet käytettävissä olevia tuloja suurempia, ja kulutuksen kasvua on rahoitettu joko varallisuutta myymällä tai velaksi alhaisten korkojen turvin.

Toisin sanoen: kotitaloudet ovat eläneet yli varojensa.

Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti LähiTapiola Varainhoidosta on kehityksestä huolissaan.

“Lainojen suhde kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin nähden lähentelee jo 130 prosenttia. Suomessa kotitaloudet kuluttavat kaiken minkä saavat. Säästämisaste on laskenut 2010-luvulla ja vuonna 2016 aste oli negatiivinen”, Nummiaho toteaa LähiTapiolan tiedotteessa.

Ekonomisti vertaa Suomen tilannetta Yhdysvaltoihin. Tilanne rapakon takana on hyvin erilainen kuin Suomessa.

“Kotitaloudet ovat tehneet esimerkiksi USA:ssa velkasopeutusta, mutta Suomessa on ajettu vastakkaisella kaistalla. Velkaantumisella on siirretty tulevaisuuden kulutusta tähän päivään, eikä se mekanismi toimi ikuisesti. Rahapolitiikan kiristäminen vaikeuttaa velanhoitoa ja voi ajaa korkeampia korkoja huonosti sietäviä zombeja esiin.”

Nummiaron mielestä suunnitelmallinen säästäminen on nyt tarpeellisempaan kuin koskaan.

Yllä olevalla EtlaTalks-videolla Etlan tutkija Ville Kaitila kertoo, miltä näyttää kotitalouksien velkaantumisaste Suomessa verrattuna muuhun Eurooppaan. Haastattelijana on TalousTV:n päätoimittaja Jouko Marttila.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Avatar

    mikk

    21.6.2019 at 12:01

    miks ei sellasta asiaa tuoda esille että kaikki on niin helvetin kallista verrattuna palkkaan?

    • Avatar

      Tepias

      28.6.2019 at 01:11

      Kyllä näin. Bruttona tulotaso meilläkin on luokkaa suurituloinen, mutta PAKOLLISTEN kohtuullisten menojen jälkeen, kun kaikki maksut lapsista yms on tapissa, ei kyllä jää varaa paljoa sijoitella. Yksi sijoitusasunto on saatu hankittua ja senkin maksaminen tekee tiukkaa. Ei paljo Suomen nykyinen “kehitys” naurata. Antin hallinto kun katsoo omistavansa kansalaiset ja heidän rahansa.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös