Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan tulevan hallituskauden työllisyystavoite vaatii 40 000 uutta työpaikkaa ja saman suuruiset toimet kuin Sipilän hallituksen aikana.
Hallituskauden tavoite 75 prosentin työllisyydestä ei toteudu ilman merkittäviä uudistuksia työmarkkinoiden rakenteisiin sekä kilpailukykyä parantavaa palkanmuodostusta. Jotta työllisyystavoitteeseen päästäisiin, tarvitaan noin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä ennusteiden mukaan on muutoinkin syntymässä.
Tarve on siis vielä saman suuruisille toimille kuin edellisen hallituksen aikana, käy ilmi Etlan tänään julkistamasta muistiosta.
Suomessa on edelleen lähes 10 miljardin euron kestävyysvaje, joka sulaa tehokkaimmin työllisyyttä parantamalla. Tuoreimman Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen suhdanne-ennusteen mukaan työllisyysaste nousee hallituskauden loppuun mennessä vain 73,8 prosenttiin. Työllisyysastetta pitää siis pystyä nostamaan hieman yli prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa noin 40 000 uutta työllistä.
”Tavoite on kova. Sipilän hallitus sai aikaan omilla toimillaan noin 45 000 työpaikkaa. Tulevan hallituksen on siis tehtävä saman suuruisia uudistuksia kuin mitä Sipilän hallitus teki”, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Sipilän hallituksen aikana toteutettiin useita työn tarjontaa ja työllisyyttä lisääviä politiikkatoimia. Näitä uudistuksia on mahdollista tehdä tulevallakin hallituskaudella.
Esimerkiksi Työllisyyspaketti-työryhmän esityksistä on toteuttamatta kotihoidon tuen enimmäiskeston lyhentäminen. Tämä lisäisi työllisyyttä arviolta 3000 hengellä ja säästäisi julkisia menoja 15 miljoonaa euroa, Etla arvioi.
Työttömyystuen lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken ehtojen kiristys on toinen keino. Etlan mukaan työllisyys kasvaisi arviolta 10 000 hengellä ja Työttömyysvakuutusrahasto säästäisi noin 250 miljoonaa euroa, lisäksi verotulot kasvaisivat noin 75 miljoonaa euroa.
Vuonna 2017 julkaistun kannustinloukkutyöryhmän selvityksen perusteella voidaan puolestaan suositella esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan nostamista nykyisestä 300 eurosta 600 euroon ja työttömyyskorvauksen perusosan alentamista 0,5 eurolla/päivä. Tämä muutos kasvattaisi osa-aikatyöllisyyttä arvioita noin 3 500 henkilöllä ja olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali.
Lisäksi Etla suosittaa asumistuen uudistamista. Esimerkiksi asumistuen enimmäismäärän leikkaaminen nostaisi työllisyyttä arvioilta 2 300 henkilöllä ja vähentäisi julkisia menoja.
Kokonaisuudessaan ETLA suosittelee uudistuksia, jotka lisäävät työllisyyttä 22 000 henkilöllä ja samalla pienentävät julkisen sektorin kestävyysvajetta 460 miljoonaa euroa.
”On huomioitava, että etukäteisarviot toimenpiteiden työllisyysvaikutuksista ovat vain suuntaa antavia. On kuitenkin selvää, että yksistään näilläkään uudistuksilla ei nosteta työllisyysastetta 75 prosenttiin. Tarvitaan muitakin toimia ja siksi kilpailukyky on työllisyyskehityksen kannalta olennaisessa asemassa”, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Siksi ETLA suosittelee toista noin 20 000 henkilön suuruista työllisyyden lisäystä tehtäväksi hintakilpailukyvyn parantamisella suhteessa kilpailijamaihin. Kilpailukyvystä huolehtiminen on pitkälti työmarkkinoiden varassa. Seuraavalla palkkaneuvottelukierroksella pitääkin parantaa Suomen hintakilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin, Etla suosittaa.
