Rinteen hallitusohjelman perusteella on odotettavissa, että valtion velkaantuminen jatkuu tulevina vuosina. Ekonomisti näkee kehityksessä vaaran merkit.
Antti Rinteen hallitus aikoo hallitusohjelmansa mukaisesti lisätä pysyviä julkisia menoja noin 1,2 miljardilla eurolla. Menolisäykset katetaan Rinteen mukaan työllisyystoimilla, veroelementeillä ja uudelleenkohdennuksilla.
Lisäksi Rinteen hallitus julkisti hallitusohjelman liitteen tulevaisuusinvestoinneista, jonka tarkoituksena on myydä valtion omaisuutta kolmella miljardilla eurolla ja käyttää saadut myyntitulot ”tulevaisuusinvestoinneiksi” kutsuttuihin menoihin.
Hallitusohjelman mukaan ”kohdennetaan enintään 3 miljardia euroa kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin”.
Hallitus nojautuu odotukseen, että 75 prosentin työllisyysasteeseen päästään alkavan hallituskauden aikana edellyttäen, että vaalikausi mennään normaalin talouskasvun olosuhteissa.
Talouskasvu hidastuu
Hallituksen odotukset työllisyydestä ja talouskasvusta saattavat olla turhan optimistisia, sillä Suomen talouskasvu hidastuu selvästi lähivuosina, kertoo Suomen Pankin tuore talousennuste. Keskuspankin ennusteen mukaan BKT kasvaa kuluvana vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.
Työllisyys on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti viime vuosien aikana ja työllisyysaste on ylittänyt 72 prosentin tason. Nopein työllisyyden kasvu on kuitenkin takanapäin ja vuoteen 2021 mennessä työllisyysaste nousee enää reiluun 73 prosenttiin.
”Talouskasvun hidastuminen ja työikäisen väestön väheneminen hidastavat työllisyyden kasvua, ” sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum Euro & talous -tiedotustilaisuudessa.
Julkista taloutta on viime vuosina vahvistanut myönteinen talouskehitys ja edellisen hallituksen sopeutustoimet.
Suomen Pankin mukaan julkisen talouden tasapainoa ei saavuteta ennustejaksolla, vaan julkisyhteisöjen alijäämä jää vuonna 2021 −0,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Ennusteessa ei ole huomioitu uuden hallituksen finanssipoliittisia linjauksia.
Hallituksen kaavailemien julkisten menojen kasvun ja hidastuvan talouskasvun vuoksi on siis syytä olettaa, että Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen tulee kasvamaan tulevinakin vuosina.
Lisäksi Antti Rinne on selvästi ilmoittanut, että mikäli Suomen talous ajautuisi taantumaan, tulisi hallitus elvyttämään taloutta keventämällä finanssipolitiikkaa ja ottamalla lisää velkaa. Hallitusohjelmassa on varattu miljardi euroa mahdollisen suhdannetaantuman tai vakavan kysyntähäiriön varalle vuosille 2020 – 2022.
Velkaantuminen lisää riskejä
Riippumattoman GnS Economics -yhtiön ekonomisti Tuomas Malinen varoittaa kuitenkin valtion velkaantumisen riskeistä.
”Jos Rinteen hallituksen ajatuksena todella on velkaelvyttää taantumassa/lamassa, kyse ei siis olisi mistään pienestä velkaantumisesta. Jos taantuma alkaa ensi vuoden alussa ja muuttuu vuoden 2020 kuluessa lamaksi, kuten ennustamme, valtion velkaantumistarve olisi nykytilanne huomioiden jopa 10-20 miljardia euroa vuodessa”, Malinen toteaa Uuden Suomen blogissaan.
Valtion velka on tällä hetkellä hieman alle 100 miljardia euroa. Rinteen hallitusohjelma saattaa Malisen mukaan lisätä velkaa roimasti.
”Vuoteen 2023 mennessä Suomen valtionvelka voisi siis pahimmillaan kasvaa yli 60 miljardilla eurolla!”, Malinen varoittaa.
Yli 60 miljardin euron valtiovelan kasvu tarkoittaisi siten valtionvelan yli 60 prosentin kasvua yhden hallituskauden aikana, Malinen varoittaa.
Velan suhde bruttokansantuotteeseen saattaa nousta Malisen mukaan vieläkin enemmän. Se saattaisi johtaa Suomen suuriin vaikeuksiin.
”Jos BKT laskisi samalla tavalla kuin 1990-luvun alun lamassa, velkasuhteemme voisi nousta jopa reilusti yli 80 prosenttiin BKT:sta. Vertailun vuoksi todettakoon, että 1990-luvun lamassa noin 60 % velkasuhde lähes katkaisi valtion rahoituksen ulkomailta.”
Vaikka 90-luvun laman taustalla oli pankkikriisi, valtiolainojen korot voivat Malisen mukaan tulevassa globaalissa lamassa nousta huomattavasti. 1990-luvun lamassa Suomella oli lisäksi apuna oma valuutta, jonka huomattava devalvoituminen auttoi merkittävästi taloutemme toipumisessa. Nyt oman valuutan työkalua ei ole valtiolla enää käytössä.
Oman riskinsä velkaantuvalle Suomelle toisi myös mahdollinen shokki muualla Euroopassa.
”Laman lisäksi Euroopassa voi tapahtua paljon muuta hallituskauden aikana. Entä jos Italia lähtee eurosta? Entä jos Deutsche Bank kaatuu ajaen Euroopan pankkikriisiin? Entä jos EKP:n tappiot kasvavat niin suuriksi, että sen toiminta lamautuu? Nämä tarkoittaisivat, että edes valtionlainojen korot eivät todennäköisesti enää liikkuisi nollan tuntumassa, vaan jossain paljon korkeammalla, ja että pankkituen mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois. Ajaisiko Suomen valtava lisävelkaantuminen silloin Suomen Kreikan tilanteeseen, jossa markkinarahoitus katkeaisi?”, Malinen pohtii.
Suomi on ajamassa taantumaan velkaelvytyksessä, eikä sitä ole tapahtunut koskaan, Malinen arvioi.
”Miten kansainväliset luottoluokittajat ja sijoittavat suhtautuvat globaalien riskien kasvaessa maahan, jonka budjetti ei ollut tasapainossa edes nousukauden lopulla ja jonka velkaantuneisuus uhkaa nousta huomattavasti? Tätä emme voi tarkkaan tietää, mutta riski siihen, että vastaus on ”ei hyvin” on suuri.”
Malisen mielestä tällä kertaa olisi syytä varautua myös hyvin synkkiin skenaarioihin, mutta sitä Rinteen hallitus ei ole tekemässä.
