Suomeen rekisteröityihin pitkän koron rahastoihin kertyi 328 ja lyhyen koron rahastoihin 190 miljoonaa euroa uusia pääomia, kertoo Finanssiala.
Finanssialan mukaan vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 88 miljoonaa euroa.
Varoja puolestaan lunastettiin jälleen osakerahastoista yhteensä 43 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet yli 3,8 miljardia euroa.
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja kertyi euroalueen valtiolainoihin, yhteensä 130 miljoonaa euroa. Myös globaalisti luokitellut ja korkeariskiset yrityslainat kiinnostivat. Sen sijaan euroalueen luokitellut yrityslainat menettivät pääomia.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 45 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät kehittyville markkinoille ja Japaniin sijoittavat rahastot, yhteensä 75 miljoonaa euroa.
Finanssialan mukaan epävarmuus jatkui osakemarkkinoilla USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan vuoksi. Kesäkuun lopulla markkinoilla alettiin tosin jo ennakoida Fedin tulevaa korkopäätöstä, mikä näkyi osakekurssien nousuna.
USA:n keskuspankin päätös pitää ohjauskorko ennallaan tuli osakemarkkinoille sopivaan aikaan, koska odotukset USA:n ja Kiinan välisistä kauppaneuvotteluista pitivät markkinat jännittyneinä. Euroopassa Myös Saksan ostopäällikköindeksi nousi myös aavistuksen kuun lopulla, mutta taso on edelleen pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.
Finanssialan mukaan epävarmuus osakemarkkinoilla vauhditti korkorahastoihin sijoittamista.
Korkosijoittajat nauttivatkin kesäkuussa hyvistä tuotoista korkojen laskiessa, sillä Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainan korko saavutti pitkällä aikavälillä alimman tasonsa. Odotukset talouskasvun hidastumisesta laskivat inflaatiopaineita ja rahapolitiikan kiristämistarpeita. Tämä on näkynyt laskevina korkoina.
”Keskuspankkien kevyempi rahapolitiikka antaa tukea osakemarkkinoiden kehitykselle ennen toisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksia”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Somerlan mukaan ilmassa on kuitenkin epävarmuutta, mikä näkyy luottamusindikaattoreissa ja jo annettujen tulosvaroituksien määrässä.
”Globaalien riskien kasvaessa hajautus on tärkeää. Korot ovat jo nyt hyvin matalalla tasolla, joten nähtäväksi jää, jatkuuko laskeva trendi loppuvuonna”, Somerla muistuttaa.
