Lentoliikenteen osuus koko maailman kasvihuonepäästöistä on noin 2–3 prosenttia, johon lentoala yrittää tehdä muutosta.
Matkustajien määrä Suomen lentoasemilla on nousussa. Peräti 12,8 miljoonaa matkustajaa lensi reitti- ja tilauslennoilla yhteensä koko Suomessa tammi-kesäkuussa. Suomen suurimman kansainvälisen lentokentän Helsinki-Vantaan kautta matkusti 10,6 miljoonaa matkustajaa. Kesäkuu oli Helsinki-Vantaalla ennätysvilkas, kun kiireisimpänä vuorokautena lentomatkustajia oli noin 74 000, kertoo Finavian tiedote.
– Samaan aikaan, kun liikennemäärät kasvavat, teemme mittavia rakennus- ja kunnostustöitä Helsinki-Vantaan ohella Rovaniemellä ja Kittilässä. Se on monimutkainen yhtälö ympärivuorokautisessa toimintaympäristössä, mutta edellytys sille, että voimme varmistaa jatkossakin parhaat yhteydet Suomesta maailmalle, kertoo Finavian reittikehityksestä ja Helsinki-Vantaan lentoasemasta vastaava johtaja Joni Sundelin.
Matkustajien määrä kasvoi Helsinki-Vantaalla viisi prosenttia, Rovaniemellä 7,9 prosenttia sekä Turussa 7,4 prosenttia.
Suomalaisten matkustajien suosikkikohteet ovat pysyneet ennallaan. Suosituimmat kohdemaat ovat Saksa, Ruotsi ja Espanja. Helsinki-Vantaan matkustajista 82 prosenttia, eli noin 8,7 miljoonaa matkustajaa lensi kansainvälisillä reittilennoilla.
Lentoyhtiöt kehittävät omaa toimintaansa yhä vastuullisemmaksi
Ympäristökysymysten painaessa kuluttajien valintoja yhä enemmän ja lentoliikenteen vilkastuessa, lentoyritykset toivovat näyttävänsä esimerkkiä päästöjen vähentämisessä. Lentoliikenteen osuus koko maailman kasvihuonepäästöistä on noin 2–3 prosenttia.
– Huomion arvoista on, että lentoliikenteen kasvaessa olemme kasvaneet vastuullisesti. Kaikki Finavian 21 lentoasemaa ovat jo hiilineutraaleja, ja lentoasemilla käytetty sähkö on kokonaan uusiutuvaa, Sundelin tuo esiin.
Keskiössä ovat uusiutuvan energian käytön lisääminen, sähkön ja lämmön alkuperä, energiatehokkuuden parantaminen koko toiminnassa sekä päästöjen kompensointi. Ympäristövastuu näkyy lentokentillä aurinkoenergian, jätteestä ja tähteistä valmistetun uusiutuvan dieselin, tuulisähkön, maalämmön ja LED-valaistuksen käytössä.
– Ilmastonmuutos on globaali uhka, joka edellyttää muutoksia kaikessa ihmisen toiminnassa – myös lentoliikenteessä. Päästöjen vähentämisessä ja kompensoinnissa lentoalan kansainvälinen CORSIA-järjestelmä näyttää esimerkkiä muille, Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki kertoo.
Lentoliikenne on ensimmäinen teollisuudenala, jolla on globaali päästöjen hallintajärjestelmä. Lentoala toivookin näyttävänsä esimerkkiä muille toimialoille; alan pitkän aikavälin tavoite on puolittaa hiilipäästönsä 2050 mennessä.
Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n CORSIA-niminen mekanismi takaa, ettei lentoliikenteen päästöt eivät kasva vuoden 2020 jälkeen, vaikka matkustajamäärät kasvavatkin. CORSIAssa lentoyhtiöt ja valtiot ovat sitoutuneet kompensoimaan lentoliikenteen aiheuttamia päästöjä ja ostamaan vuoden 2020 tason ylittävät päästöoikeudet markkinoilta. CORSIA astuu voimaan vuonna 2021, Finavia raportoi.
Sähköiseen lentämiseen kohdistetaan odotuksia
– Sähkölentokoneet tulevat todennäköisesti olemaan osa lentoliikenteen ilmastohaasteen taklaamista, osana muita toimia. Finavia on mukana sähkölentämisen kehittämisessä Suomessa, Finavian tekninen johtaja Henri Hansson sanoo.
Esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla kulkeva sähkölentokone voisi kulkea täysin päästöttömästi. Sähkölentokoneilla lennetään jo tänä päivänä, mutta toistaiseksi niiden kyydissä kulkee vasta muutama ihminen.
Suomessa täyssähköisen matkustajakoneen arvioidaan lentävän kotimaan reiteillä aikaisintaan 2030-luvun lopulla.
Hanssonin mukaan nopeita ilmastotoimia ei voida kuitenkaan laskea yksin sähkön varaan, sillä teknologian kehittyminen vaatii aikaa. Vähintäänkin yhtä tärkeitä toimia ovat nykyisen teknologian energiatehokkuuden kehittäminen, biopolttoaineiden käyttöönotto sekä päästöjen kompensointi.
Lue myös: Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelun suosio kasvaa Suomessa: firetätkö jo tietämättäsi?
