Valtiovarainministeriö on julkistanut ensi vuoden talousarvioesityksen. Valtiovarainministeri Mika Lintilän budjettiesityksen loppusumma on 57 miljardia euroa.
Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan hallitusohjelmassa sovitulla, kuluttajahintojen ennustettua nousua vastaavalla 250 miljoonalla eurolla. Korotus tehtäisiin siten, että se tulisi voimaan elokuussa 2020.
Veronmaksajain keskusliitto arvioi, että budjettiehdotukseen liittyvä polttoaineveron korotus tarkoittaa käytännössä 6,5 sentin korotusta bensiinin ja dieselin litrahintaan ensi elokuussa. Vuodessa 17 000 kilometriä bensiiniautolla ajavalle se merkitsee 77 euron lisäkustannuksia vuodessa. Dieselautolla ajavalle lisäkustannuksia tulee 66 euroa vuodessa.
Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan suomalaisista peräti 68 prosenttia vastustaa polttoaineverotuksen korottamista. Korotusta kannattaa vain 24 prosenttia kansasta.
Hallituksen budjettiehdotuksen mukainen fossiilisten polttoaineiden veronkiristys heikentäisi suomalaisyritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Näin ollen se vesittäisi osaltaan myös hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Keskuskauppakamari toivoo hallitukselta malttia liikenteen verotuksen uudistamisessa. Kujanpää muistuttaa, että raskaalla liikenteellä ei ole tällä hetkellä muita realistisia vaihtoehtoja kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö.
”Polttoaineverotusta olisi syytä tarkastella uudelleen vasta, kun vaihtoehtoja aidosti on”, Kujanpää sanoo.
Antti Rinteen hallitusohjelmaan kirjattiin fossiilisille polttoaineille 250 miljoonan euron veronkorotus kuluvalle vaalikaudelle. Vuoden 2020 budjettiehdotuksen mukaan fossiilisten polttoaineiden veronkiristykset tulisivat voimaan jo ensi kesän aikana.
Kujanpää muistuttaa, että veronkiristykset siirtyvät kuljetusten hintoihin ja nostavat esimerkiksi kaupan ja teollisuuden kustannuksia.
”Monille yrityksille tavaroiden liikkuminen Suomen maanteillä on elinehto. Pitkien etäisyyksien Suomessa valtaosa yritysten tavaravirroista kulkee kumipyörillä”, Kujanpää sanoo.
Tilastokeskuksen ympäristöverotilaston mukaan esimerkiksi kuljetus- ja varastointialan yritykset maksoivat ympäristöveroja jo vuonna 2016 lähes miljardi euroa, eli kahdeksankertaisesti näiden yritysten tuloksesta maksettujen yhteisöverojen verran.
”Liikennepolttoaineiden verotus on Suomessa jo nyt kansainvälisesti korkeaa, vaikka maantieteellisesti Suomi on syrjässä. Jotta yritykset voivat työllistää ja maksaa veroja Suomessa, niiden tulee pystyä toimimaan Suomessa”, Kujanpää sanoo.
