Tutkimuksen mukaan suomalaisopiskelijalle jää käteen lähes sama summa kuukaudessa kuin muilla pohjoismaalaisilla opiskelijoilla – rahasta murehtiminen on silti kaksinkertaista.
Danske Bank kysyi 3000 suomalaiselta, millä tasolla heidän taloudellinen mielenrauhansa on: millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus suomalaisille itselleen näyttäytyy. Sama kyselytutkimus toteutettiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan pohjoismaalaisten opiskelijoiden arki on lähes yhtä niukkaa kaikissa maissa. Suomalaisopiskelijat luottavat talouteensa vähiten pohjoismaalaisista opiskelijoista, mutta erottuvat muista suomalaisista optimismillaan.
Suomalaisopiskelijoista 29 prosenttia on huolissaan rahojensa riittävyydestä viikoittain. Tanskassa sama luku on 29 prosenttia, Ruotsissa 16 ja Norjassa 17 prosenttia.
Suomalaisopiskelijat kokevat taloustilanteensa tiukemmaksi
Suomalaisopiskelijat elävät oman arvionsa mukaan taloudellisesti ahtainta arkea pohjoismaalaisista opiskelijoista.
Suomalaisista opiskelijoista lähes 30 prosenttia kertoo huolehtivansa rahojen riittämisestä viikoittain. Yhtä korkea luku on vain Tanskassa.
”Suomessa murehtiminen on koko kansa huvia, sillä kaikki suomalaiset murehtivat rahan riittämisestä keskimäärin lähes yhtä usein kuin opiskelijat. Sama tulos näkyy luottamuksessa omaan talouteen, joka on suomalaisilla selvästi muita pohjoismaita heikompaa sekä opiskelijoilla että koko väestön tasolla”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Suomalaisopiskelijat ovat taloutensa suhteen optimistisempia kuin koko väestö.
”Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa opiskelijat ovat optimistisempia kuin koko väestö keskimäärin. Muissa maissa ollaan yleisesti optimistisempia kuin Suomessa, mutta ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset opiskelijat ovat pessimistisempiä kuin maansa muu väestö.”
Rahavarat eivät poikkea muista pohjoismaista
Suomalaisopiskelijoiden pakollisten kulujen jälkeen käteen jäävä rahasumma ei eroa merkittävästi muista Pohjoismaista lukuun ottamatta Ruotsia, jossa opiskelijat arvioivat käteen jäävän summan selvästi suuremmaksi.
Tutkimuksen mukaan eniten rahaa on käytettävissä ruotsalaisilla opiskelijoilla. Suomalaisopiskelijat elävät kuitenkin leveämmin muihin Pohjoismaihin verrattuna, kun opiskelijan käteen jäävä summa suhteutetaan kunkin maan kaikkiin kansalaisiin.
Suomalaisopiskelijalla jää keskimäärin käteen kuukaudessa 475 euroa. Summa on 55 prosenttia koko väestön keskiarvosta. Tanskassa opiskelijoille keskimäärin jäävä summa suhteessa koko väestön summaan on 45 prosenttia, Ruotsissa 48 prosenttia ja Norjassa 46 prosenttia.
”Tulos ei ota huomioon, missä muodossa tulot tulevat. Osassa Pohjoismaissa opintotuki on lainapainotteisempaa kuin Suomessa.”
Opiskelijoilla kova tulevaisuudenusko
Jukka Appelqvistin mukaan opiskeluaika kannattaa nähdä sijoituksena tulevaan, sillä opinnot tarjoavat Suomessa edelleen korkeamman tulotason ja varmemman työpaikan.
Suomalaisopiskelijoiden tulevaisuuden usko on lähes yhtä korkea kuin kärjessä olevilla mailla Tanskalla ja Ruotsilla. Suomalaisopiskelijoista 76 prosenttia uskoo, että oma taloustilanne on parempi viiden vuoden päästä kuin nyt.
Heikoin luottamus on norjalaisilla opiskelijoilla, joista parempaan taloustilanteeseen uskoo kaksi kolmasosaa vastaajista.
Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksessa kysyttiin pohjoismaalaisilta, mikä on heille isoin toteutettavissa oleva unelma tällä hetkellä. Kaikissa maissa koko väestön yleisin unelma on matkustelu, opiskelijoiden keskuudessa valmistuminen.
”Pohjoismaisten opiskelijoiden unelmat ovat realistisia, sillä valmistumisen jälkeen yleisimmät vastaukset olivat uusi työ ja matkustelu. Opiskelijoiden mahdollisuuksista lomaan keskusteltiin Suomessa paljon kesällä. Tähän suhteutettuna kiinnostavaa on, että lisää vapaa-aikaa kaipaa vain muutama prosentti opiskelijoista kaikissa Pohjoismaissa”, sanoo Appelqvist.
