Kauppatieteen maisteri Antti Klemola osoittaa tuoreessa väitöskirjatutkimuksessaan, että Google-haut voivat olla hyvä mittari sijoittajien markkinatunnelmalle. Siten ne myös ennustavat markkinoiden kehitystä. Klemola havaitsi tutkimuksessaan, että piensijoittajien Google-hauilla on yhteys tuleviin osakemarkkinatuottoihin.
”Jos esimerkiksi kurssilaskuun liittyvät haut lisääntyvät Googlessa, ennustaa se negatiivisia osakemarkkinatuottoja seuraavalle viikolle”, Klemola toteaa.
Sijoittajan kannattaa siis varoa, jos Google-hauissa yhtäkkiä yleistyy vaikkapa laskumarkkinaa kuvaava englannin kielinen sanapari ”bear market”.
Kuitenkaan markkinanousuun liittyvällä tiedonhaulla ei tutkimuksessa havaittu yhtä vahvaa yhteyttä tulevan viikon osakemarkkinatuottoihin kuin markkinalaskuun liittyvällä haulla.
Mikä selittää Googlen ennustevoiman eron lasku- ja nousumarkkinoissa?
Syy saattaa olla se, että sijoittajat huomaavat herkemmin markkinalaskuun liittyvät uutiset mediassa tai yleisessä keskustelussa kuin positiiviset uutiset markkinoista. Siten sijoittajat päätyvät myös herkemmin tekemään Google-hakuja liittyen markkinoiden negatiiviseen kehitykseen. Tähän tiedonhakuun perustuen he päätyvät sitten muodostamaan näkemyksensä markkinoiden tulevasta kehityksestä.
Googlen ennustevoima on suurempi pienyhtiöillä
Mitä enemmän osakkeen hinnoitteluun sisältyy epävarmuutta, sitä enemmän muutokset sijoittajien Google-hakumäärissä pääsevät vaikuttamaan näiden osakkeiden tuleviin tuottoihin, Klemola kertoo. Tutkimuksen mukaan tästä syystä esimerkiksi pienet yhtiöt ja arvoyhtiöt ovat erityisen herkkiä muutoksille markkinalaskuun tai -nousuun liittyvissä Google-hauissa.
Perinteisempi rahoitusteoria olettaa sijoittajien tekevän ainoastaan laskelmoituja ja hyvin harkittuja sijoituspäätöksiä, eli toimivat rationaalisesti. Käyttäytymistieteellinen rahoitusteoria puolestaan lähtee siitä, että ainakin osa sijoittajista toimii irrationaalisesti eli antaa tunteidensa vaikuttaa sijoituspäätöksiinsä.
Klemolan mukaan yleisesti piensijoittajia voidaan pitää esimerkkinä epärationaalisesti käyttäytyvistä sijoittajista.
”Jos rationaalisesti toimivat sijoittajat eivät halua tai pysty täysin vastaamaan epärationaalisesti käyttäytyvien sijoittajien kaupankäyntiin osakemarkkinoilla, pääsevät epärationaalisesti käyttäytyvät sijoittajat vaikuttamaan osakkeiden hintoihin. Tällöin osakkeen hinta pääsee irtoamaan sen todellisesta faktoihin pohjautuvasta arvosta, ja on mahdollisuus jopa hinnoittelukuplan syntymiseen”.
Nykyaikainen väline sijoitustunnelmien havainnointiin
Google-hakuja hyödyntämällä sijoittaja voi mitata muiden piensijoittajien markkinatunnelmaa ja -odotuksia vaihtoehtoisella ja nykyaikaisella tavalla. Klemolan mukaan Google-hakuihin pohjautuvalla sentimenttimittarilla on myös muita etuja verrattuna perinteisimpiin sentimenttimittareihin.
”Monet nykyiset sentimenttimittarit pohjautuvat markkinahinnoista johdettuun informaatioon, kuten sijoittajien pelkokertoimena tunnettu VIX, joka mittaa optiohintojen avulla sijoittajien odotuksia tulevasta markkinavolatiliteetista. Haasteena tällaisissa sentimenttimittareissa on se, että niihin voivat vaikuttaa monet muut taloudelliset tekijät. Ne eivät siten täysin heijasta pelkästään sijoittajien sentimenttiä”, toteaa Klemola.
Sijoittajien sentimenttiä voidaan mitata suoraan myös erilaisten kyselyiden avulla. Klemolan mukaan kyselyjen ongelmana on kuitenkin se, että niitä suoritetaan tarpeisiin nähden mahdollisesti liian harvoin, esimerkiksi ainoastaan kerran viikossa tai kuukaudessa. Ihmiset eivät välttämättä aina vastaa myöskään totuudenmukaisesti kyselyissä. Google-haut kertovat paremmin ihmisten todellisista tarkoitusperistä.
Klemola analysoi väitöskirjatutkimuksessaan Google-hakujen paljastaman sijoittajasentimentin yhteyttä Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuleviin tuottoihin. Google-hakujen määrä on ollut Suomessa liian pieni, jotta vastaavanlainen tutkimus olisi kyetty suorittamaan Suomen osakemarkkinoilla luotettavasti.
Antti Klemolan laskentatoimen ja rahoituksen alaan kuuluva väitöstutkimus “Essays on irrational investors’ behavioral biases and pricing efficiency ” tarkastetaan torstaina 21.11.2019 klo 12 Tritonian Nissi-auditoriossa (Vaasan yliopisto). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Eero Pätäri Lappeenrannan teknillinen yliopistosta ja kustoksena professori Jussi Nikkinen.
