Makrotalous

Näin kevyt rahapolitiikka vaikuttaa varallisuuseroihin

Keskuspankin kevyt rahapolitiikka välittyy kotitalouksien varallisuuteen kolmella eri tavalla, kertoo Suomen Pankin asiantuntija.

Kun finanssimarkkinoilla vallitsee karhu- eli nousumarkkina, vaurastuvat eniten varakkaat suomalaiset. Tämä johtuu siitä, että varakkaat suomalaiset omistavat enemmän finanssivarallisuutta kuin köyhemmät.

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien nettovarallisuuden keskiarvo oli vuonna 2016 noin 206 600 euroa kotitaloutta kohti eli liki kaksinkertainen mediaaniin nähden. Keskiarvon ja mediaanin iso ero kertoo siitä, että varallisuus on keskittynyt varakkaimpaan kymmenesosaan. Tämä vaurain kymmenesosa väestöstä omisti noin 47 prosenttia nettovarallisuudesta vuonna 2016.

Viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omisti noin 6 prosenttia nettovarallisuudesta. Varallisuuserot kasvoivat jonkin verran vuodesta 2013 vuoteen 2016, sillä varakkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta kasvoi. Vuoteen 1994 verrattuna varakkaimman kymmenyksen varallisuusosuus on noussut selvästi.

Tätä taustaa vasten voisi kuvitella, että kevyt rahapolitiikka, joka laskee korkoja ja nostaa siten suoraan korkosijoitusten markkina-arvoja ja välillisesti myös osakesijoitusten arvoja, olisi varallisuuseroja lisäävä tekijä.

Viime vuosina Euroopan keskuspankin ohjauskorko on ollut ennätyksellisen alhainen ja rahapolitiikka on ollut muutoinkin kevyttä. Se on heijastunut esimerkiksi osakemarkkinoille. Helsingin pörssin 25 suurimman yhtiön osingot sisältävä tuottoindeksi on noussut viidessä vuodessa yli 52 prosenttia.

Lisääkö siis keskuspankin kevyt rahapolitiikka varallisuuseroja?

Suomen Pankin osastopäällikkö Juha Kilponen pitää tällaista tulkintaa yksioikoisena siksi, että rahapolitiikka vaikuttaa kotitalouksien tuloihin ja varallisuuteen monen eri kanavan kautta.

Rahapolitiikan vaikutuskanavat kotitalouksien varallisuuteen syntyvät kolmen eri vaikutuskanavan kautta, Kilponen toteaa blogissaan.

Ensimmäinen vaikutus on varallisuusvaikutus. Suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta noin kaksi kolmasosaa on asuntovarallisuutta. Keveä rahapolitiikka on nostanut asuntovarallisuuden arvoa asuntojen hintojen nousun myötä. Mitä enemmän kotitalouksilla on asuntovarallisuutta, sitä enemmän ne hyötyvät keveästä rahapolitiikasta, Kilponen toteaa.

Osakkeiden hintojen nousu kasvattaa myös varallisuuseroja nettovarallisuudella mitattuna, mutta asuntohintojen nousu vastaavasti supistaa varallisuuseroja. Tämä johtuu Kilposen mukaan siitä, että myös pieni- ja keskituloisilla on runsaasti asuntovarallisuutta.

Toinen rahapolitiikan vaikutus on tulovaikutus, joka syntyy korkojen laskusta.

”Korkojen lasku on lisännyt kotitalouksien ja velkaantuneiden yritysten taloudellista liikkumavaraa. Kun lainanhoitokustannukset ovat alentuneet, rahaa on jäänyt kuluttamiseen, investointeihin tai nopeampaan lainojen takaisinmaksuun. Korkojen lasku hyödyttää myös kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen haltijoita, sillä niiden arvo nousee. Tämä merkitsee sitä, että eläkerahastot (ja sitä kautta myös kotitaloudet) hyötyvät myös tästä rahapolitiikan varallisuusvaikutuksesta.”   

Kolmas keveän rahapolitiikan vaikutuskanava on Kilposen mukaan yleisen tasapainon vaikutus. Rahapolitiikan keventävä vaikutus välittyy esimerkiksi varallisuushintojen nousun kautta niillekin kotitalouksille, joilla tällaista varallisuutta ei ole, koska se parantaa näiden kotitalouksien työllisyyttä kansantalouden kasvun kautta.

Tämä vaikutus näkyy Kilposen mukaan siten, että keveän rahapolitiikan myötävaikutuksella kotitalouksien työllisyys on parantunut, koska keveä rahapolitiikka lisää taloudellista aktiviteettia, ja siten kokonaistyöllisyys ja palkkasumma kasvavat. Tästä johtuen keveästä rahapolitiikasta hyötyvät siis myös kaikki palkansaajat.

Rahapolitiikka on myös keventänyt kotitalouksien myös julkisen sektorin rahoitusaseman parantumisen myötä. Alhaiset korot ovat laskeneet julkisen velan korkomenoja, mikä on alentanut paineita verotuksen kiristämiseen, Kilponen toteaa.

Suomessa kotitalouksien tuloerot omaisuustuloilla mitattuna eivät ole Kilposen mukaan viime vuosina merkittävästi kasvaneet. Keveät rahoitusolot ovat parantaneet työllisyyttä ja talouskasvua, mikä on puolestaan vähentänyt pienituloisten määrää ja absoluuttista köyhyyttä.  

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös