Makrotalous

Yrittäjät: Postilakon tukilakot ovat kohtuuttomia

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kuva: Markus Sommers

Tukilakot ovat uusin muistutus siitä, että Suomen työrauhasääntely kaipaa nopeasti uudistamista, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien mielestä lakko-oikeus kuuluu demokratiaan, mutta laittomat lakot pitää ehkäistä ja tukilakot sovittaa kulloisenkin ongelman kokoon. Lisäksi poliittisia lakkoja pitäisi rajoittaa yleiseurooppalaiseen malliin, Yrittäjät ehdottaa.

”Työrauha on arvoton asia, kun tukilakkokynnys on matala, kuten postilakon yhteydessä on nähty”, Pentikäinen toteaa.

Pentikäinen kertoo, että postilakko aiheuttaa harmia monille yrityksille ja kuluttajille.

”Se vaarantaa koko Postin tulevaisuuden, koska moni asiakas siirtää jaettavan digitaaliseen muotoon tai siirtyy käyttämään Postin kilpailijoita.”

Tukilakot taas vaarantavat koko Suomen hauraan talouskasvun, Pentikäinen pelkää.

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus velvoittaa välttämään työtaistelutoimia, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen tai sen määräykseen. Säännös turvaa työrauhan yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta normaalisitovuuden perusteella. Työnantajaliittoihin kuulumattomien yritysten työntekijöillä ei ole työrauhavelvollisuutta.

Tukilakot ovat laillisia, jos niillä tuettava lakko on laillinen. Ammattiyhdistysliike voi siis tukea työehtosopimusriitaa tukilakkoilemalla aloilla, joilla on työehtosopimus ja työrauhavelvoite voimassa. Nykysääntely ei sisällä rajoituksia tukilakoille.

”Jos tukilakon vaikutus olisi suhteeton, se pitäisi kieltää. Arvion voisi tehdä työtuomioistuin ennen kuin tukilakko olisi oikeus aloittaa”, Pentikäinen esittää.

Lisäksi Pentikäisen mielestä pitäisi kiristää laittomista työtaisteluista tuomittavia sanktioita, jotka ovat tällä hetkellä mitättömiä suhteessa aiheutettuun vahinkoon.

Poliittisten lakkojen osalta pitäisi siirtyä eurooppalaiseen käytäntöön, jossa lähdetään siitä, että poliittinen protestointi kuuluu vapaa-ajalle. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on katsottu sallituiksi korkeintaan parin tunnin protestilakot. Suomessa sääntelyä pitäisi muuttaa vastaavasti.

”On kohtuutonta, että työnantajalle ja muille työntekijöille aiheutetaan vahinkoa, kun halutaan vaikuttaa poliittisiin päättäjiin”, Pentikäinen sanoo.

EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila kritisoi tukilakkoja.

”Erityisesti pidempään jatkuessaan logistiikka-alojen työnseisauksilla on merkittävä kielteinen vaikutus koko kansantalouteen. Suomalaisyritykset ovat usein mukana toimitusketjuissa, joissa tavarantoimitusten on oltava aikataulussa perillä. Toimitushäiriöt vaikuttavat kielteisesti suomalaisyritysten kilpailukykyyn aikakriittisissä toiminnoissa sekä Suomen asemaan investointikohteena”, Urrila varoittaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös